2 Chronicles 7
1 And when Solomon had completed pouring out his prayers, fire descended from heaven, and it devoured the holocausts and the victims. And the majesty of the Lord filled the house.
Ja kuin Salomo oli päättänyt rukouksensa, lankesi tuli taivaasta ja kulutti polttouhrit ja muut uhrit, ja Herran kunnia täytti huoneen,
2 Neither were the priests able to enter into the temple of the Lord, because the majesty of the Lord had filled the temple of the Lord.
Niin ettei papit saaneet mennä Herran huoneesen, sillä Herran kunnia täytti Herran huoneen.
3 Moreover, all the sons of Israel saw the fire descending, and the glory of the Lord upon the house. And falling prone upon the ground, on the layer of pavement stones, they adored and praised the Lord: “For he is good. For his mercy is everlasting.”
Ja kaikki Israelin lapset näkivät tulen alas lankeevan, ja Herran kunnian huoneen ylitse, ja kumarsivat kasvoilla maahan permannolla, rukoilivat ja kiittivät Herraa, että hän on hyvä ja hänen laupiutensa pysyy ijankaikkisesti.
4 Then the king and all the people were immolating victims before the Lord.
Ja kuningas ja kaikki kansa uhrasivat uhria Herran edessä.
5 And so, king Solomon slaughtered victims: twenty-two thousand oxen, and one hundred twenty thousand rams. And the king and the entire people dedicated the house of God.
Ja kuningas Salomo uhrasi uhriksi kaksikolmattakymmentä tuhatta härkää, sata ja kaksikymmentä tuhatta lammasta; ja he vihkivät Jumalan huoneen, kuningas ja kaikki kansa.
6 Then the priests and the Levites were standing in their offices, with the instruments of music for the Lord, which king David made in order to praise the Lord: “For his mercy is eternal.” And they were playing the hymns of David with their hands. And the priests were sounding out with trumpets before them, and all of Israel was standing.
Mutta papit seisoivat vartioissansa ja Leviläiset Herran veisun kanteleissa, jotka kuningas David oli antanut tehdä Herraa kiitettää, että hänen laupiutensa pysyy ijankaikkisesti, niinkuin David kiitti heidän kättensä kautta. Ja papit puhalsivat vaskitorviin heidän kohdallansa, ja koko Israel seisoi.
7 Also, Solomon sanctified the middle of the atrium in front of the temple of the Lord. For he had offered the holocausts and the fat of peace offerings in that place because the bronze altar, which he had made, had not been able to support the holocausts and the sacrifices and the fat.
Ja Salomo pyhitti keskikartanon, joka Herran huoneen edessä oli, että hän oli siellä tehnyt polttouhrit ja kiitosuhrin lihavuuden; sillä vaskialttari, jonka Salomo oli antanut tehdä, ei vetänyt kaikkia polttouhria, ruokauhria ja lihavuutta.
8 Therefore, Solomon kept the solemnity, at that time, for seven days, and all of Israel with him, a very great assembly, from the entrance of Hamath, even to the torrent of Egypt.
Ja Salomo piti siihen aikaan juhlaa seitsemän päivää, ja koko Israel hänen kanssansa, sangen suuri kansanpaljous, Hematin rajasta Egyptin ojaan asti;
9 And on the eighth day, he held a solemn gathering, because he had dedicated the altar over seven days, and he had celebrated the solemnity over seven days.
Ja piti kahdeksantena päivänä päätösjuhlan, sillä he pitivät alttarin vihkimistä seitsemän päivää ja juhlaa myös seitsemän päivää.
10 And so, on the twenty-third day of the seventh month, he dismissed the people to their dwellings, joyful and glad over the good that the Lord had done for David, and for Solomon, and for his people Israel.
Mutta kolmannella päivällä kolmattakymmentä seitsemännellä kuukaudella laski hän kansan menemään heidän majoillensa, iloiten ja hyvässä mielessä siitä hyvyydestä, jonka Herra Davidille ja Salomolle ja kansallensa Israelille tehnyt oli.
11 And Solomon completed the house of the Lord, and the house of the king, and all that he had resolved in his heart to do for the house of the Lord, and for his own house. And he prospered.
Ja näin päätti Salomo Herran huoneen ja kuninkaan huoneen, ja kaiken sen, mikä hänen mieleensä tullut oli, tehdäksensä Herran huoneessa ja hänen huoneessansa: sen hän onnellisesti teki.
12 Then the Lord appeared to him by night, and said: “I have heard your prayer, and I have chosen this place for myself as a house of sacrifice.
Ja Herra ilmestyi Salomolle yöllä ja sanoi hänelle: minä olen kuullut rukoukses, ja valinnut itselleni tämän sian uhrihuoneeksi.
13 If I close up heaven, so that no rain will fall, or if I order and instruct the locust to devour the land, or if I send a pestilence among my people,
Katso, jos minä suljen taivaan, niin ettei sada, ja katso, jos minä käsken heinäsirkkain syödä maan, eli annan tulla ruton minun kansani sekaan;
14 and if my people, over whom my name has been invoked, being converted, will have petitioned me and sought my face, and will have done penance for their wicked ways, then I will heed them from heaven, and I will forgive their sins, and I will heal their land.
Ja minun kansani nöyryyttää itsensä, joka minun nimeni jälkeen nimitetty on, ja he rukoilevat ja etsivät minun kasvojani, ja kääntyvät pois pahoilta teiltänsä; niin minä kuulen heitä taivaista, ja annan heidän syntinsä anteeksi, ja parannan heidän maansa;
15 Also, my eyes will be open, and my ears will be attentive, to the prayer of him who shall pray in this place.
Niin minun silmäni ovat auki, ja korvani ottavat heidän rukouksistansa vaarin tässä paikassa.
16 For I have chosen and sanctified this place, so that my name may be there continually, and so that my eyes and my heart may remain there, for all days.
Niin olen minä nyt valinnut ja pyhittänyt tämän huoneen, että minun nimeni pitää oleman siinä ijankaikkisesti, ja minun silmäni ja sydämeni pitää oleman siellä ainiaan.
17 And as for you, if you will walk before me, just as your father David walked, and if you will act in accord with all that I have instructed you, and if you will observe my justices and judgments,
Ja jos sinä vaellat minun edessäni, niinkuin sinun isäs David vaeltanut on, niin ettäs teet kaikki, mitä minä sinulle käskenyt olen, ja pidät minun säätyni ja oikeuteni;
18 I will raise up the throne of your kingdom, just as I promised to your father David, saying: ‘There shall not be taken away a man from your stock who will be ruler in Israel.’
Niin minä vahvistan valtakuntas istuimen, niinkuin minä isälles Davidille luvannut olen, sanoen: ei sinulta pidä pois otettaman mies, joka on oleva Israelin hallitsia.
19 But if you will have turned away, and will have forsaken my justices and my precepts, which I have set before you, and going astray, you serve strange gods, and you adore them,
Mutta jos te käännytte pois ja hylkäätte minun säätyni ja käskyni, jotka minä teille antanut olen, menette myös ja palvelette vieraita jumalia, ja kumarratte heitä;
20 I will uproot you from my land, which I gave to you, and from this house, which I sanctified to my name, and I will cast it away from before my face, and I will deliver it to be a parable and an example for all the peoples.
Niin minä hävitän heitä minun maaltani, jonka minä heille antanut olen; ja tämän huoneen, jonka minä nimelleni pyhittänyt olen, heitän minä pois kasvoini edestä, ja annan sen sananlaskuksi ja jutuksi kaikkein kansain seassa.
21 And this house will be like a proverb to all who pass by. And being astonished, they shall say: ‘Why has the Lord acted this way toward this land and toward this house?’
Ja tätä huonetta, jota kaikkein korkeimmaksi tullut on, pitää kaikkein, jotka käyvät sen ohitse, hämmästymän ja sanoman: miksi Herra näin teki tälle maalle ja tälle huoneelle?
22 And they shall respond: ‘Because they abandoned the Lord, the God of their fathers, who led them away from the land of Egypt, and they took hold of foreign gods, and they adored and worshipped them. Therefore, all these evils have overwhelmed them.’”
Niin sanotaan: että he hylkäsivät Herran isäinsä Jumalan, joka heidät Egyptin maalta oli johdattanut ulos, ja olivat mielistyneet vieraisiin jumaliin, ja rukoilleet ja palvelleet heitä; sentähden on hän saattanut kaiken tämän pahan heidän päällensä.
