2 Chronicles 32
1 After these things, and after this manner of truth, Sennacherib, the king of the Assyrians arrived. And entering Judah, he besieged the fortified cities, desiring to seize them.
Näiden tekoin ja tämän totuuden jälkeen tuli Sanherib Assurin kuningas ja meni Juudaan, ja sioitti itsensä vahvain kaupunkein eteen, ja ajatteli ne itsellensä voitaaksensa.
2 And when Hezekiah had seen this, specifically that Sennacherib had arrived, and that the entire force of the war was turning against Jerusalem,
Kuin Jehiskia näki Sanheribin tulevan, ja että hänen kasvonsa olivat käännetyt sotimaan Jerusalemia vastaan,
3 he took counsel with the rulers and with the most valiant men, so that they might obstruct the heads of the springs which were beyond the city. And with everyone discerning the same judgment about this,
Piti hän neuvoa ylimmäistensä ja väkeväinsä kanssa, tukitaksensa vesilähteet, jotka ulkona kaupungista olivat; ja he auttivat häntä.
4 he gathered together a great multitude, and they obstructed all the springs, and the brook which was flowing through the midst of the land, saying: “Otherwise, the kings of the Assyrians might arrive and find an abundance of water.”
Sillä paljo kansaa kokoontui, ja he tukitsivat kaikki lähteet ja vuotavan ojan keskellä maata, ja sanoivat: miksi Assurin kuninkaat tultuansa pitäis paljon vettä löytämän?
5 Also, acting industriously, he built up the entire wall that had been broken apart. And he constructed towers upon it, and another wall outside it. And he repaired Millo, in the City of David. And he made all kinds of weapons and shields.
Ja hän vahvisti itsensä ja rakensi kaikki rauvenneet muurit, ja korotti tornin tasalle, ja vielä sitte (rakensi) ulkonaiselle puolelle toisen muurin, ja vahvisti Millon Davidin kaupungissa, ja antoi tehdä paljon aseita ja kilpiä,
6 And he appointed leaders of the warriors within the army. And he summoned them all to the wide street of the gate of the city. And he spoke to their heart, saying:
Ja asetti sodanpäämiehet kansan päälle, ja kokosi heitä tykönsä kaupungin portin kadulla, ja puhui sydämellisesti heidän tykönsä ja sanoi:
7 “Act manfully and be strengthened. Do not be afraid. Neither should you dread the king of the Assyrians and the entire multitude that is with him. For many more are with us than with him.
Olkaat rohkiat ja hyvässä turvassa, älkäät peljätkö ja älkäät vavahtuko Assurin kuningasta ja kaikkea sitä joukkoa, joka hänen kanssansa on; sillä meidän kanssamme on enempi kuin hänen kanssansa.
8 For with him is an arm of flesh; with us is the Lord our God, who is our helper, and who fights for us.” And the people were strengthened by this type of words from Hezekiah, the king of Judah.
Hänen kanssansa on lihallinen käsivarsi, vaan meidän kanssamme on Herra meidän Jumalamme, auttamassa meitä ja sotimassa meidän edestämme. Ja kansa luotti Jehiskian Juudan kuninkaan sanoihin.
9 After these things, Sennacherib, the king of the Assyrians, sent his servants to Jerusalem, (for he and his entire army were besieging Lachish) to Hezekiah, the king of Judah, and to all the people who were in the city, saying:
Sitte lähetti Sanherib Assurin kuningas palveliansa Jerusalemiin, (sillä hän oli Lakiksen edessä ja kaikki hänen sotaväkensä hänen kanssansa) Jehiskian Juudan kuninkaan tykö ja koko Juudan tykö, joka Jerusalemissa oli, ja antoi heille sanoa:
10 “Thus says Sennacherib, the king of the Assyrians: In whom do you have faith, as you sit besieged in Jerusalem?
Näin sanoo Sanherib Assurin kuningas: mihinkä te uskallatte, jotka olette piiritetyssä Jerusalemissa?
11 Does not Hezekiah deceive you, so that he would deliver you to die from hunger and thirst, by affirming that the Lord your God will free you from the hand of the king of the Assyrians?
Eikö Jehiskia petä teitä, saattain teitä kuolemaan nälästä ja janosta, ja sanoen: Herra meidän Jumalamme pelastaa meitä Assurin kuninkaan kädestä?
12 Is this not the same Hezekiah who destroyed his own high places and altars, and who instructed Judah and Jerusalem, saying: ‘You shall worship before one altar, and you shall burn incense upon it?’
Eikö hän ole se Jehiskia, joka hänen korkeutensa ja alttarinsa on heittänyt pois, ja puhunut Juudalle ja Jerusalemille sanoen: teidän pitää rukoileman yhden alttarin edessä ja sen päällä suitsuttaman?
13 Do you not know what I and my fathers have done to all the peoples of the lands? Have the gods of the nations and all the lands prevailed so as to free their region from my hand?
Ettekö te tiedä, mitä minä ja isäni tehneet olemme kaikille kansoille maakunnissa? ovatko pakanain jumalat maakunnissa joskus voineet pelastaa maansa minun kädestäni?
14 Who is there, out of all the gods of the nations that my fathers destroyed, who is able to rescue his people from my hand, so that now also your God would be able to rescue you from this hand?
Kuka on kaikista pakanain jumalista, jotka isäni kironneet ovat, joka on voinut ottaa ulos kansansa minun kädestäni, että teidän Jumalanne vois ottaa ulos teitä minun kädestäni?
15 Therefore, let not Hezekiah deceive or delude you with vain persuasion. And you should not believe him. For if no god out of all the nations and kingdoms was able to free his people from my hand, and from the hand of my fathers, consequently neither will your God be able to rescue you from my hand.”
Niin älkäät siis nyt antako Jehiskian vietellä teitänne, älkään myös uskottako teitä, ja älkäät te uskoko häntä; sillä jos ei kaikkein pakanain valtakuntain jumalat ole voineet auttaa ulos kansaansa minun kädestäni ja isäni kädestä, paljo vähemmin myös teidän Jumalanne ottaa ulos teitä minun kädestäni.
16 Then too, his servants were speaking many other things against the Lord God, and against his servant Hezekiah.
Ja vielä hänen palveliansa puhuivat enemmän Herraa Jumalaa vastaan ja hänen palveliaansa Jehiskiaa vastaan.
17 Also, he wrote letters full of blasphemy against the Lord God of Israel. And against him he said: “Just as the gods of other nations were unable to free their people from my hand, so also is the God of Hezekiah unable to rescue his people from this hand.”
Hän kirjoitti myös kirjat häväistäksensä Herraa Israelin Jumalaa, ja puhui häntä vastaan ja sanoi: niinkuin maakuntain pakanain jumalat ei ole auttaneet kansaansa minun kädestäni, niin ei pidä Jehiskiankaan Jumalan pelastaman kansaansa minun kädestäni.
18 Moreover, he also shouted with a great clamor, in the language of the Jews, toward the people who were sitting upon the walls of Jerusalem, so that he might frighten them and so seize the city.
Ja he huusivat korkialla äänellä Juudan kielellä Jerusalemin kansalle, joka muurin päällä olivat, peljättääksensä ja hämmästyttääksensä heitä, että he olisivat voittaneet kaupungin.
19 And he was speaking against the God of Jerusalem, just as against the gods of the peoples of the earth, which are works of the hands of men.
Ja he puhuivat Jerusalemin Jumalaa vastaan, niinkuin maan kansain jumalia vastaan, jotka ihmisten käsiteot olivat.
20 And Hezekiah the king, and Isaiah the prophet, the son of Amoz, prayed against this blasphemy, and they cried out to heaven.
Mutta kuningas Jehiskia ja Jesaia propheta Amotsin poika rukoilivat sitä vastaan ja huusivat taivaasen.
21 And the Lord sent an Angel, who struck all the experienced men and warriors, and the leaders of the army of the king of the Assyrians. And he returned in disgrace to his own land. And when he had entered the house of his god, the sons who had gone forth from his loins killed him with the sword.
Ja Herra lähetti enkelin, joka surmasi kaikki väkevät sotajoukosta ja päämiehet ja ylimmäiset Assurin kuninkaan leirissä, niin että hän häpiällä palasi maallensa. Ja kuin hän meni jumalansa huoneesen, tappoivat ne, jotka hänen ruumiistansa tulleet olivat, hänen siellä miekalla.
22 And the Lord saved Hezekiah and the inhabitants of Jerusalem from the hand of Sennacherib, the king of the Assyrians, and from the hand of all. And he presented to them peace on every side.
Ja niin autti Herra Jehiskiaa ja Jerusalemin kaupungin asuvaisia Sanheribin Assurin kuninkaan kädestä ja kaikkein muiden kädestä, ja varjeli heitä kaikilta, jotka ympäristöllä olivat.
23 And now many were bringing victims and sacrifices to the Lord in Jerusalem, and gifts to Hezekiah, the king of Judah. And after these things, he was exalted before all the nations.
Ja moni kantoi Herralle lahjoja Jerusalemiin ja Jehiskialle Juudan kuninkaalle kalliita kaluja; ja niin hän sitte korotettiin kaikkein pakanain edessä.
24 In those days, Hezekiah was sick, even unto death, and he prayed to the Lord. And he heeded him, and gave to him a sign.
Siihen aikaan sairasti Jehiskia kuolemantautia, ja hän rukoili Herraa; ja hän puhui hänelle ja antoi hänelle ihmeen.
25 But he did not repay according to the benefits which he had received, for his heart was lifted up. And so wrath was brought against him, and against Judah and Jerusalem.
Vaan Jehiskia ei maksanut mitä hänelle annettu oli; sillä hänen sydämensä oli paisunut; sentähden tuli viha hänen päällensä ja Juudan ja Jerusalemin päälle.
26 And after this, he was humbled, because he had exalted his heart, both he and the inhabitants of Jerusalem. And therefore the wrath of the Lord did not overwhelm them in the days of Hezekiah.
Mutta Jehiskia nöyryytti itsensä sydämensä ylpeydestä, hän ja Jerusalemin asuvaiset; sentähden ei Herran viha tullut heidän päällensä Jehiskian elinaikana.
27 Now Hezekiah was wealthy and very famous. And he gathered for himself many treasures of silver and gold and precious stones, of aromatics, and all kinds of weapons, and vessels of great price,
Ja Jehiskialla oli rikkautta ja kunniaa sangen paljo; sillä hän teki itsellensä suuret tavarat hopiasta, kullasta ja kalliista kivistä, jaloista yrteistä, kilvistä ja kaikkinaisista kalliista kaluista,
28 and also repositories of grain, wine, and oil, and stalls for every beast of burden, and fencing for cattle.
Ja aittoja jyviä, viinaa ja öljyä varten, ja pihatot kaikinaisille eläimille ja karsinat lampaille,
29 And he built for himself cities. For indeed, he had innumerable herds and flocks of sheep. For the Lord had given to him an exceedingly great substance.
Ja rakensi itsellensä kaupungeita, ja hänellä oli karjaa, lampaita ja härkiä kyllä; sillä Jumala antoi hänelle sangen paljon rikkautta.
30 This same Hezekiah was the one who blocked the upper font of the waters of Gihon, and who diverted them down to the western part of the City of David. In all his works, he prosperously accomplished whatever he willed.
Hän on se Jehiskia, joka tukitsi ylimmäisen vesijuoksun Gihonissa ja johdatti sen alaskäsin länteen päin Davidin kaupunkiin; sillä Jehiskia oli onnellinen kaikissa teoissansa.
31 Yet still, concerning the legates from the leaders of Babylon, who had been sent to him so that they might inquire about the portent which had happened upon the earth, God permitted him to be tempted, so that everything might be made known which was in his heart.
Mutta kuin Babelin päämiesten lähetyssana oli hänen tykönsä lähetetty, kysymään sitä ihmettä, joka maalla tapahtunut oli, hylkäsi Jumala hänen, kiusataksensa häntä, että kaikki tiedettäisiin, mitä hänen sydämessänsä oli.
32 Now the rest of the words of Hezekiah, and his mercies, have been written in the vision of the prophet Isaiah, the son of Amos, and in the book of the kings of Judah and Israel.
Mitä enempi Jehiskiasta sanomista on ja hänen laupiudestansa: katso, se on kirjoitettu Jesaian prophetan Amotsin pojan näyssä, ja Juudan ja Israelin kuningasten kirjassa.
33 And Hezekiah slept with his fathers. And they buried him above the sepulchers of the sons of David. And all of Judah, and all the inhabitants of Jerusalem, celebrated his funeral. And his son, Manasseh, reigned in his place.
Ja Jehiskia nukkui isäinsä kanssa, ja he hautasivat hänen ylemmä Davidin lasten hautoihin. Ja kaikki Juuda ja Jerusalemin asuvaiset tekivät hänelle kunniaa hänen kuollessansa. Ja hänen poikansa Manasse tuli kuninkaaksi hänen siaansa.
