2 Chronicles 21
1 Then Jehoshaphat slept with his fathers, and he was buried with them in the City of David. And his son, Jehoram, reigned in his place.
Sitten Joosafat meni lepoon isiensä tykö, ja hänet haudattiin isiensä viereen Daavidin kaupunkiin. Ja hänen poikansa Jooram tuli kuninkaaksi hänen sijaansa.
2 And he had brothers, sons of Jehoshaphat: Azariah, and Jehiel, and Zechariah, and Azariah, and Michael, and Shephatiah. All these were sons of Jehoshaphat, the king of Judah.
Ja hänellä oli veljiä: Joosafatin pojat Asarja, Jehiel, Sakarja, Asarjahu, Miikael ja Sefatja. Nämä kaikki olivat Joosafatin, Israelin kuninkaan, poikia.
3 And their father gave to them many gifts of silver, and gold, and valuables, with very fortified cities in Judah. But the kingdom he handed on to Jehoram, because he was the firstborn.
Ja heidän isänsä oli antanut heille suuria lahjoja, hopeata, kultaa ja kalleuksia, sekä varustettuja kaupunkeja Juudassa; mutta kuninkuuden hän oli antanut Jooramille, sillä tämä oli esikoinen.
4 Therefore, Jehoram rose up over the kingdom of his father. And when he had established himself, he killed with the sword all his brothers, and certain ones from the leaders of Israel.
Kun Jooram oli noussut isänsä valtaistuimelle ja vahvistunut, tappoi hän miekalla kaikki veljensä, niin myös muutamia Israelin päämiehiä.
5 Jehoram was thirty-two years old when he had begun to reign. And he reigned for eight years in Jerusalem.
Jooram oli kolmenkymmenen kahden vuoden vanha tullessaan kuninkaaksi, ja hän hallitsi Jerusalemissa kahdeksan vuotta.
6 And he walked in the ways of the kings of Israel, just as the house of Ahab had done. For his wife was a daughter of Ahab, and he did evil in the sight of the Lord.
Mutta hän vaelsi Israelin kuningasten tietä, niinkuin Ahabin suku oli tehnyt, sillä hänellä oli puolisona Ahabin tytär; ja niin hän teki sitä, mikä on pahaa Herran silmissä.
7 But the Lord was not willing to destroy the house of David, because of the covenant that he had formed with him, and because he had promised that he would provide a lamp to him, and to his sons, for all time.
Mutta Herra ei tahtonut tuhota Daavidin sukua, koska hän oli tehnyt liiton Daavidin kanssa ja koska hän oli luvannut antaa hänelle ja hänen pojillensa lampun ainiaaksi.
8 In those days, Edom rebelled, so as not to be subject to Judah, and they appointed for themselves a king.
Hänen aikanaan edomilaiset luopuivat Juudan vallanalaisuudesta ja asettivat itsellensä kuninkaan.
9 And when Jehoram had gone across with his leaders, and all the horsemen who were with him, he arose in the night, and struck the Edomites (who had surrounded him), and all the commanders of his horsemen.
Niin Jooram lähti sinne päällikköineen ja kaikkine sotavaunuineen. Ja hän nousi yöllä ja voitti edomilaiset, jotka olivat saartaneet hänet, ja sotavaunujen päälliköt.
10 Even so, Edom rebelled, so as not to be under the authority of Judah, even to this day. Also at that time, Libnah withdrew, so as not to be under his hand. For he had forsaken the Lord, the God of his fathers.
Niin edomilaiset luopuivat Juudan vallanalaisuudesta vapaiksi, aina tähän päivään asti. Siihen aikaan luopui hänen vallanalaisuudestaan myös Libna, koska hän oli hyljännyt Herran, isiensä Jumalan.
11 Moreover, he also constructed high places in the cities of Judah. And he caused the inhabitants of Jerusalem to fornicate, and Judah to prevaricate.
Hänkin teetti uhrikukkuloita Juudan vuoristoon ja saattoi Jerusalemin asukkaat haureuteen ja vietteli Juudan.
12 Then letters were conveyed to him from the prophet Elijah, in which it was written: “Thus says the Lord, the God of David, your father: Because you have not walked in the ways of Jehoshaphat, your father, nor in the ways of Asa, the king of Judah,
Mutta profeetta Elialta tuli hänelle tällainen kirjoitus: "Näin sanoo Herra, sinun isäsi Daavidin Jumala: Koska et ole vaeltanut isäsi Joosafatin teitä etkä Aasan, Juudan kuninkaan, teitä,
13 but instead you have advanced along the paths of the kings of Israel, and you have caused Judah and the inhabitants of Jerusalem to fornicate, imitating the fornication of the house of Ahab, and moreover, you have killed your brothers, the house of your father, who are better than you:
vaan olet vaeltanut Israelin kuningasten tietä ja saattanut Juudan ja Jerusalemin asukkaat haureuteen, niinkuin Ahabin suku saattoi heidät haureuteen; ja koska myös olet tappanut veljesi, jotka olivat sinun isäsi perhekuntaa ja paremmat kuin sinä,
14 behold, the Lord will strike you with a great plague, with all your people, and your sons and wives, and all your substance.
katso, sentähden Herra rankaisee sinun kansaasi, poikiasi, vaimojasi ja kaikkea, mitä sinulla on, kovalla vitsauksella;
15 And you shall be sickened by a very grievous disease of your bowels, until your inner organs depart, little by little, each day.”
ja sinä itse olet sairastava vaikeata tautia, sisusvaivaa, kunnes vuoden, parin kuluttua sisuksesi taudin voimasta tunkeutuvat ulos."
16 Therefore, the Lord stirred up, against Jehoram, the spirit of the Philistines, and of the Arabians, who are along the borders of the Ethiopians.
Niin Herra herätti Jooramia vastaan filistealaisten hengen ja niiden arabialaisten hengen, jotka asuivat etiopialaisten naapureina,
17 And they ascended into the land of Judah. And they laid waste to it. And they despoiled all the substance that was found in the house of the king, including even his sons and wives. Neither did there remain for him any son, except Jehoahaz, who was the youngest born.
ja he menivät Juudaa vastaan, valloittivat sen ja veivät saaliinaan kaiken tavaran, mitä oli kuninkaan linnassa, niin myöskin hänen poikansa ja vaimonsa, niin ettei hänelle jäänyt muuta poikaa kuin Jooahas, hänen nuorin poikansa.
18 And in addition to all these things, the Lord struck him with an incurable disease of the bowels.
Ja kaiken tämän jälkeen Herra rankaisi häntä parantumattomalla sisusvaivalla.
19 And as day followed after day, and the space of time turned, the course of two years was completed. And after having been wasted by a long consumption, so much so that even his inner organs were discharged, the disease ended along with his life. And so he died of a very grievous illness. And the people did not make a funeral for him, according to the custom of burning, as they had done for his ancestors.
Parin vuoden kuluttua, toisen vuoden lopulla, hänen sisuksensa taudin voimasta tunkeutuivat ulos, ja hän kuoli koviin tuskiin. Mutta hänen kansansa ei polttanut hänen kunniakseen kuolinsuitsutusta, niinkuin oli poltettu hänen isiensä kunniaksi.
20 He was thirty-two years old when he had begun to reign, and he reigned for eight years in Jerusalem. And he did not walk uprightly. And they buried him in the City of David, yet truly, not in the sepulcher of the kings.
Hän oli kolmenkymmenen kahden vuoden vanha tullessaan kuninkaaksi, ja hän hallitsi Jerusalemissa kahdeksan vuotta. Ja hän meni pois kenenkään kaipaamatta, ja hänet haudattiin Daavidin kaupunkiin, mutta ei kuningasten hautoihin.
