< Psalms 88 >

1 A song of a Psalm for the sons of Core for the end, upon Maeleth for responsive [strains], of instruction for Aeman the Israelite. O Lord God of my salvation, I have cried by day and in the night before you.
Koorahilaisten laulu, virsi; veisuunjohtajalle; veisataan kuin: "Sairaus"; esrahilaisen Heemanin mietevirsi. Herra, minun pelastukseni Jumala, päivin ja öin minä huudan sinun edessäsi.
2 Let my prayer come in before you; incline your ear to my supplication, O Lord.
Salli minun rukoukseni tulla kasvojesi eteen, kallista korvasi minun huutoni puoleen.
3 For my soul is filled with troubles, and my life has drawn near to Hades. (Sheol h7585)
Sillä minun sieluni on kärsimyksistä kylläinen, ja minun elämäni on lähellä tuonelaa. (Sheol h7585)
4 I have been reckoned with them that go down to the pit; I became as a man without help;
Minut luetaan hautaan menevien joukkoon, minä olen kuin mies, jolta voima on poissa.
5 free amongst the dead, as the slain ones cast out, who sleep in the tomb; whom you remember no more; and they are rejected from your hand.
Minä olen jätetty kuolleitten joukkoon, olen kuin kaatuneet, jotka haudassa makaavat ja joita sinä et enää muista ja jotka ovat sinun kädestäsi erotetut.
6 They laid me in the lowest pit, in dark [places], and in the shadow of death.
Sinä olet laskenut minut syvimpään hautaan, pimeyteen, syviin kuiluihin.
7 Your wrath has pressed heavily upon me, and you have brought upon me all your billows. (Pause)
Sinun vihasi painaa minua, ja kaikki kuohusi sinä vyörytät minun ylitseni. (Sela)
8 You have removed my acquaintance far from me; they have made me an abomination to themselves; I have been delivered up, and have not gone forth.
Sinä olet karkoittanut tuttavani minusta kauas, olet tehnyt minut heille inhoksi; minä olen suljettu sisään enkä pääse ulos.
9 Mine eyes are dimmed from poverty; but I cried to you, O Lord, all the day; I spread forth my hands to you.
Minun kasvoni ovat kuihtuneet kurjuudesta. Joka päivä minä huudan sinua, Herra, ja ojennan käteni sinun puoleesi.
10 Will you work wonders for the dead? or shall physicians raise [them] up, that they shall praise you?
Teetkö sinä ihmeitä kuolleille, tai nousevatko haamut sinua kiittämään? (Sela)
11 Shall any one declare your mercy in the tomb? and your truth in destruction?
Kerrotaanko haudassa sinun armostasi, manalassa sinun uskollisuudestasi?
12 Shall your wonders be known in darkness? and your righteousness in a forgotten land?
Tunnetaanko sinun ihmeitäsi pimeydessä ja sinun vanhurskauttasi unhotuksen maassa?
13 But I cried to you, O Lord; and in the morning shall my prayer prevent you.
Mutta minä huudan avukseni sinua, Herra, ja minun rukoukseni tulee varhain sinun eteesi.
14 Therefore, O Lord, do you reject my prayer, [and] turn your face away from me?
Miksi, Herra, hylkäät minun sieluni, miksi peität kasvosi minulta?
15 I am poor and in troubles from my youth; and having been exalted, I was brought low and into despair.
Minä olen kurja ja lähellä kuolemaa hamasta nuoruudestani, minä kärsin sinun kauhujasi, olen neuvoton.
16 Your wrath has passed over me; and your terrors have greatly disquieted me.
Sinun vihasi vyöryy minun ylitseni, sinun hirmusi hukuttavat minut.
17 They compassed me like water; all the day they beset me together.
Ne saartavat minua kaiken päivää kuin vedet, ne kaikki yhdessä piirittävät minua.
18 You have put far from me [every] friend, and mine acquaintances because of [my] wretchedness.
Ystävät ja toverit sinä olet karkoittanut minusta kauas, pimeys on minun ainoa tuttavani.

< Psalms 88 >