Psalms 55
1 For the end, amongst Hymns of instruction by David. Listen, O God, to my prayer; and disregard not my supplication.
Veisuunjohtajalle; kielisoittimilla; Daavidin mietevirsi. Jumala, ota korviisi minun rukoukseni, älä kätkeydy, kun minä armoa anon.
2 Attend to me, and listen to me: I was grieved in my (meditation) and troubled;
Kuuntele minua ja vastaa minulle. Minä kuljen rauhatonna murheessani ja huokaan,
3 because of the voice of the enemy, and because of the oppression of the sinner: for they brought iniquity against me, and were wrathfully angry with me.
koska vihamies huutaa ja jumalaton ahdistaa; sillä he vyöryttävät minun päälleni turmiota ja vihassa minua vainoavat.
4 My heart was troubled within me; and the fear of death fell upon me.
Sydämeni minun rinnassani vapisee, kuoleman kauhut lankeavat minun päälleni.
5 Fear and trembling came upon me, and darkness covered me.
Pelko ja vavistus valtaa minut, pöyristys peittää minut.
6 And I said, O that I had wings as [those] of a dove! then would I flee away, and be at rest.
Ja minä sanon: Olisipa minulla siivet kuin kyyhkysellä, niin minä lentäisin pois ja pääsisin lepoon!
7 Behold! I have fled afar off, and lodged in the wilderness. (Pause)
Katso, minä pakenisin kauas ja yöpyisin erämaassa. (Sela)
8 I waited for him that should deliver me from distress of spirit and tempest.
Minä rientäisin pakopaikkaani rajuilman ja myrskyn alta.
9 Destroy, O Lord, and divide their tongues: for I have seen iniquity and gain saying in the city.
Sekoita, Herra, tee eripuraiseksi heidän kielensä, sillä minä näen väkivaltaa ja riitaa kaupungissa.
10 Day and night he shall go round about it upon its walls: iniquity and sorrow and unrighteousness [are] in the midst of it;
Yötä päivää he sitä kiertävät, sen muureja pitkin, vääryys ja vaiva on sen keskellä.
11 and usury and craft have not failed from its streets.
Sen keskellä on turmio, sorto ja petos ei väisty sen torilta.
12 For if an enemy had reproached me, I would have endured it; and if one who hated [me] had spoken vauntingly against me, I would have hid myself from him.
Sillä ei minua herjaa vihollinen-sen minä kestäisin-eikä minua vastaan ylvästele minun vihamieheni-hänen edestään minä voisin lymytä;
13 But you, O man like minded, my guide, and my acquaintance,
vaan sinä, minun vertaiseni, sinä, minun ystäväni ja uskottuni,
14 who in companionship with me sweetened [our] food: we walked in the house of God in concord.
jonka kanssa me elimme suloisessa sovussa, yhdessä vaelsimme Jumalan huoneeseen juhlakansan kohinassa!
15 Let death come upon them, and let them go down alive into Hades, for iniquity is in their dwellings, in the midst of them. (Sheol h7585)
Karatkoon kuolema heidän kimppuunsa, menkööt he elävältä alas tuonelaan, sillä heidän asunnoissansa ja sydämissänsä vallitsee sula pahuus. (Sheol h7585)
16 I cried to God, and the Lord listened to me.
Mutta minä huudan Jumalaa, ja Herra pelastaa minut.
17 Evening, and morning, and at noon I will declare and make known [my wants]: and he shall hear my voice.
Illoin, aamuin ja keskipäivällä minä valitan ja huokaan, ja hän kuulee minun ääneni.
18 He shall deliver my soul in peace from them that draw near to me: for they were with me in many [cases].
Hän päästää minun sieluni heistä rauhaan, etteivät he minua saavuta; sillä paljon on niitä, jotka ovat minua vastaan.
19 God shall hear, and bring them low, [even] he that has existed from eternity. (Pause) For they suffer no reverse, and [therefore] they have not feared God.
Jumala kuulee sen ja vastaa heille, hän, joka hallitsee hamasta muinaisuudesta. (Sela) Sillä he eivät muuta mieltänsä eivätkä pelkää Jumalaa.
20 He has reached forth his hand for retribution; they have profaned his covenant.
Tuo mies käy käsiksi niihin, jotka hänen kanssaan rauhassa elävät, hän rikkoo liittonsa.
21 They were scattered at the anger of his countenance, and his heart drew near them. His words were smoother than oil, yet are they darts.
Hänen suunsa on voita sulavampi, mutta hänellä on sota mielessä; hänen sanansa ovat öljyä lauhkeammat, mutta ovat kuin paljastetut miekat.
22 Cast your care upon the Lord, and he shall sustain you; he shall never suffer the righteous to be moved.
Heitä murheesi Herran huomaan, hän pitää sinusta huolen, ei hän salli vanhurskaan ikinä horjua.
23 But you, O God, shall bring them down to the pit of destruction; bloody and crafty men shall not live out half their days; but I will hope in you, O Lord.
Mutta heidät sinä, Jumala, syökset tuonelan syvyyteen; murhamiehet ja petturit eivät pääse puoleen ikäänsä. Mutta minä turvaan sinuun.
