< Psalms 44 >
1 For the end, a Psalm for instruction, for the sons of Core. O God, we have heard with our ears, our fathers have told us, the work which you wrought in their days, in the days of old.
Koran lasten opetus, edelläveisaajalle. Jumala! me olemme korvillamme kuulleet, meidän isämme ovat meille luetelleet, mitäs heidän aikanansa ja muinen tehnyt olet.
2 Your hand utterly destroyed the heathen, and you did plant them: you did afflict the nations, and cast them out.
Sinä olet ajanut pakanat pois kädelläs; mutta heidät sinä olet istuttanut siaan: sinä olet kansat kadottanut, mutta heitä sinä olet levittänyt.
3 For they inherited not the land by their [own] sword, and their [own] arm did not deliver them; but your right hand, and your arm, and the light of your countenance, because you were well pleased in them.
Sillä ei he ole miekallansa maata omistaneet, ja heidän käsivartensa ei auttaneet heitä, vaan sinun oikia kätes ja sinun käsivartes, ja sinun kasvois valkeus; sillä sinä mielistyit heihin.
4 You are indeed my King and my God, who command deliverances for Jacob.
Jumala, sinä olet minun kuninkaani, joka autuuden Jakobille lupaat.
5 In you will we push down our enemies, and in your name will we bring to nothing them that rise up against us.
Sinun kauttas me vihollisemme paiskaamme maahan; sinun nimessäs me tallaamme vastaankarkaajamme.
6 For I will not trust in my bow, and my sword shall not save me.
Sillä en minä luota joutseeni, eikä miekkani auta minua.
7 For you have saved us from them that afflicted us, and have put to shame them that hated us.
Mutta sinä autat meitä vihollisistamme, ja saatat niitä häpiään, jotka meitä vihaavat.
8 In God will we make our boast all the day, and to your name will we give thanks for ever. (Pause)
Jumalasta me kerskaamme joka päivä, ja kiitämme sinun nimeäs ijankaikkisesti, (Sela)
9 But now you have cast off, and put us to shame; and you will not go forth with our hosts.
Miksi sinä nyt sysäät meitä pois, ja annat meidän häpiään tulla, etkä lähde meidän sotajoukkomme kanssa?
10 You have turned us back before our enemies; and they that hated us spoiled for themselves.
Sinä annat meidän paeta vihollistemme edessä, että ne raatelisivat meitä, jotka meitä vihaavat.
11 You made us as sheep for meat; and you scattered us amongst the nations.
Sinä annat meitä syötäviksi niinkuin lampaita, ja hajoitat pakanain sekaan.
12 You have sold your people without price, and there was no profit by their exchange.
Sinä myit kansas ilman hintaa, ja et mitään siitä ottanut.
13 You have made us a reproach to our neighbours, a scorn and derision them that are round about us.
Sinä panet meitä häpiäksi läsnä-asuvaisillemme, pilkaksi ja nauruksi niille, jotka meidän ympärillämme ovat.
14 You have made us a proverb amongst the Gentiles, a shaking of the head amongst the nations.
Sinä teet meitä sananlaskuksi pakanain seassa, ja että kansat vääntelevät päätänsä meidän tähtemme.
15 All the day my shame is before me, and the confusion of my face has covered me,
Joka päivä on minun häväistykseni minun edessäni; ja minun kasvoini häpiä peittää minun,
16 because of the voice of the slanderer and reviler; because of the enemy and avenger.
Että minun pitää pilkkaajia ja laittajia kuuleman, ja viholliset ja tylyt kostajat näkemän.
17 All these things are come upon us: but we have not forgotten you, neither have we dealt unrighteously in your covenant.
Nämät kaikki ovat tulleet meidän päällemme; ja emme sentähden ole sinua unhottaneet, emmekä petollisesti sinun liittoas vastaan tehneet.
18 And our heart has not gone back; but you have turned aside our paths from your way.
Ja ei meidän sydämemme takaperin kääntynyt, eikä meidän käymisemme poikennut sinun tiestäs;
19 For you have laid us low in a place of affliction, and the shadow of death has covered us.
Ettäs meitä niin löit rikki lohikärmeiden seassa ja peitit meitä kuoleman varjolla.
20 If we have forgotten the name of our God, and if we have spread out our hands to a strange god; shall not God search these things out?
Jos me olisimme meidän Jumalamme nimen unhottaneet, ja meidän kätemme nostaneet vieraalle Jumalalle,
21 for he knows the secrets of the heart.
Eikö Jumala sitä etsisi? vaan hän itse tietää meidän sydämemme pohjan.
22 For, for your sake we are killed all the day long; we are counted as sheep for slaughter.
Sillä sinun tähtes me surmataan joka päivä: ja me luetaan teuraslampaiksi.
23 Awake, therefore sleep you, O Lord? arise, and do not cast [us] off for ever.
Herää, Herra, miksis makaat? valvo, ja älä meitä sysää pois kaiketikaan.
24 Therefore turn you your face away, [and] forget our poverty and our affliction?
Miksis peität kasvos, ja unohdat meidän raadollisuutemme ja ahdistuksemme?
25 For our soul has been brought down to the dust; our belly has cleaved to the earth.
Sillä meidän sielumme on painettu alas maahan asti: meidän vatsamme riippuu maassa.
26 Arise, O Lord, help us, and redeem us for your name's sake.
Nouse, auta meitä, ja lunasta meitä laupiutes tähden!