Proverbs 29
1 A reprover is better than a stiff-necked man: for when the latter is suddenly set on fire, there shall be no remedy.
Joka kuritukselle on uppiniskainen, hän äkisti kadotetaan ilman yhdetäkään avuta.
2 When the righteous are praised, the people will rejoice: but when the ungodly rule, men mourn.
Kuin vanhurskaita monta on, niin kansa iloitsee; vaan kuin jumalatoin hallitsee, niin kansa huokaa.
3 When a man loves wisdom, his father rejoices: but he that keeps harlots will waste wealth.
Joka viisautta rakastaa, hän iloittaa isänsä; mutta joka huoria elättää, hän tuhlaa tavaraansa.
4 A righteous king establishes a country: but a transgressor destroys [it].
Kuningas rakentaa oikeudella valtakunnan; vaan lahjain ottaja sen turmelee.
5 He that prepares a net in the way of his own friend, entangles his own feet in it.
Joka lähimmäisensä kanssa liehakoitsee, hän hajoittaa verkon jalkainsa eteen.
6 A great snare [is spread] for a sinner: but the righteous shall be in joy and gladness.
Kuin paha syntiä tekee, niin hän hänensä paulaan sekoittaa; vaan vanhurskas riemuitsee, ja hänellä on ilo.
7 A righteous man knows how to judge for the poor: but the ungodly understands not knowledge; and the poor man has not an understanding mind.
Vanhurskas tuntee köyhän asian; vaan jumalatoin ei ymmärrä viisautta.
8 Lawless men burn down a city: but wise men turn away wrath.
Pilkkaajat hajoittavat kaupungin; vaan viisaat asettavat vihan.
9 A wise man shall judge nations: but a worthless man being angry laughs and fears not.
Kuin viisas tulee tyhmän kanssa oikeutta käymään, joko hän on vihainen eli iloinen, niin ei ole hänellä yhtään lepoa.
10 Bloody men hate a holy [person], but the upright will seek his soul.
Verikoirat vihaavat siviää; vaan vanhurskaat holhovat häntä.
11 A fool utters all is mind: but the wise reserves his in part.
Tyhmä vuodattaa kaiken henkensä; vaan viisas sen pidättää.
12 When a king hearkens to unjust language, all his subjects are transgressors.
Päämies, joka valhetta rakastaa, hänen palveliansa ovat kaikki jumalattomat.
13 When the creditor and debtor meet together, the Lord oversees them both.
Köyhä ja rikas kohtasivat toinen toisensa: Herra valaisee heidän molempain silmänsä.
14 When a king judges the poor in truth, his throne shall be established for a testimony.
Kuningas, joka uskollisesti tuomitsee köyhiä, hänen istuimensa vahvistetaan ijankaikkisesti.
15 Stripes and reproofs give wisdom: but an erring child disgraces his parents.
Vitsa ja rangaistus antaa viisauden; vaan itsevaltainen lapsi häpäisee äitinsä.
16 When the ungodly abound, sins abound: but when they fall, the righteous are warned.
Jossa monta jumalatointa on, siinä on monta syntiä; vaan vanhurskaat näkevät heidän lankeemisensa.
17 Chasten your son, and he shall give you rest; and he shall give honour to your soul.
Kurita poikaas, niin hän sinua virvoitaa, ja saattaa sielus iloiseksi.
18 There shall be no interpreter to a sinful nation: but he that observes the law is blessed.
Kuin ennustukset loppuvat, niin kansa hajoitetaan; vaan autuas kätkee lain.
19 A stubborn servant will not be reproved by words: for even if he understands, still he will not obey.
Palvelia ei anna itsiänsä kurittaa sanoilla; sillä vaikka hän sen ymmärtää, niin ei hän vastaa.
20 If you see a man hasty in [his] words, know that the fool has hope rather than he.
Jos sinä näet jonkun, joka on nopsa puhumaan: enempi on toivoa tyhmästä kuin hänestä.
21 He that lives wantonly from a child, shall be a servant, and in the end shall grieve over himself.
Jos palvelia nuoruudesta herkullisesti pidetään, niin hän tahtoo sitte poikana olla.
22 A furious man stirs up strife, and a passionate man digs up sin.
Vihainen mies saattaa riidan, ja kiukkuinen tekee monta syntiä.
23 Pride brings a man low, but the Lord upholds the humble-minded with honour.
Ylpeys kukistaa ihmisen; vaan kunnia korottaa nöyrän.
24 He that shares with a thief, hates his own soul: and if any having heard an oath uttered tell not of it,
Joka varkaan kanssa on osallinen, hän vihaa sieluansa, niin myös se, joka kuulee kirouksen ja ei ilmoita.
25 [they] fearing and reverencing men [unreasonably] have been overthrown, but he that trusts in the Lord shall rejoice. Ungodliness causes a man to stumble: but he that trusts in his master shall be safe.
Joka pelkää ihmistä, hän tulee lankeemukseen; mutta joka luottaa Herraan, hän tulee pidetyksi ylös.
26 Many wait on the favour of rulers; but justice comes to a man from the Lord.
Moni etsii päämiehenkasvoja; mutta jokaisen tuomio tulee Herralta.
27 A righteous man is an abomination to an unrighteous man, and the direct way is an abomination to the sinner.
Jumalatoin ihminen on vanhurskaille kauhistus; ja joka oikialla tiellä on, hän on jumalattomalle kauhistus.
