Job 24
1 But why have the seasons been hidden from the Lord,
Siksi ei Kaikkivaltiaalta ole ajat salatut? ja ne, jotka hänen tuntevat, ei näe hänen päiviänsä?
2 while the ungodly have passed over the bound, carrying off the flock with the shepherd?
He siirtävät rajan, he ryöväävät lauman ja ruokkivat sen. '
3 They have led away, the ass of the fatherless, and taken the widow's ox for a pledge.
He ajavat orpoin aasit pois, ja ottavat leskein härjät pantiksi.
4 They have turned aside the weak from the right way: and the meek of the earth have hidden themselves together.
Köyhäin täytyy tiellä paeta heitä, ja siviät maan päällä lymyttävät itsensä.
5 And they have departed like asses in the field, having gone forth on my account according to their own order: his bread is sweet to [his] little ones.
Katso, niinkuin metsä-aasit korvessa, lähtevät he ulos ja samoovat varhain saaliin perään: korvessa on jokaiselle heistä ruokaa, niin myös nuorukaisille.
6 They have reaped a field that was not their own before the time: the poor have laboured in the vineyards of the ungodly without pay and without food.
He niittävät pellolla hänen tulonsa, ja poimivat ja hakevat jumalattoman viinamäessä.
7 They have caused many naked to sleep without clothes, and they have taken away the covering of their body.
Alastoman antavat he maata ilman vaatetta ja peittämättä pakkasessa.
8 They are wet with the drops of the mountains: they have embraced the rock, because they had no shelter.
Vuorten vuotamisesta tulevat he märäksi; ja ettei heillä yhtään turvaa ole, turvaavat he mäkiin.
9 They have snatched the fatherless from the breast, and have afflicted the outcast.
He repivät orvot nisistä, ja panttaavat köyhän.
10 And they have wrongfully caused [others] to sleep without clothing, and taken away the morsel of the hungry.
Alastoman antavat he käydä verhotta, ja ottavat isoovaiselta jalalliset pois.
11 They have unrighteously laid wait in narrow places, and have not known the righteous way.
He pusertavat öljyä huonettensa vaiheella, ja janoovat viinaa kuurnitessa.
12 Who have cast forth [the] poor from the city and their own houses, and the soul of the children has groaned aloud.
He saattavat kansan kaupungissa huokaamaan, ja tapettuin sielut huutamaan: ja ei Jumala heitä rankaise.
13 Why then has he not visited these? forasmuch as they were upon the earth, and took no notice, and they knew not the way of righteousness, neither have they walked in their [appointed] paths?
Sentähden ovat he vilpistyneet valkeudesta, ja ei tunne sen tietä, ja ei palaja sen poluille.
14 But having known their works, he delivered them into darkness: and in the night one will be as a thief:
Murhaaja nousee varhain ja tappaa köyhän ja tarvitsevan, ja on yöllä niinkuin varas.
15 and the eye of the adulterer has watched [for] the darkness, saying, Eye shall not perceive me, and he puts a covering on his face.
Salavuoteisen silmät vartioitsevat hämärää, ja sanoo: ei minua yksikään silmä näe; ja luulee itsensä peitetyksi.
16 In darkness he digs through houses: by day they conceal themselves securely: they know not the light.
Pimeässä hän kaivaa itsensä huoneisiin, jotka he päivällä ovat itsellensä merkinneet, ja ei tahdo tietää valkeutta.
17 For the morning is to them all [as] the shadow of death, for [each] will be conscious of the terror of the shadow of death.
Sillä vaikka aamu heille tulis, on se heille niinkuin pimeys; sillä hän tuntee pimeyden kauhistuksen.
18 He is swift on the face of the water: let his portion be cursed on the earth; and let their plants be laid bare.
Hän on keviä veden päällä, heidän osansa pitää kirotun oleman maalla; ja ei hän katso viinamäkien tietä.
19 [Let them be] withered upon the earth; for they have plundered the sheaves of the fatherless. (Sheol h7585)
Helvetti ottaa syntiset pois niinkuin pouta, ja niinkuin kuivuus kuluttaa lumisen veden. (Sheol h7585)
20 Then is his sin brought to remembrance, and he vanishes like a vapour of dew: but let what he has done be recompensed to him, and let every unrighteous one be crushed like rotten wood.
Laupius pitää unhottaman hänen, madot syövät hänen makeutensa, ei häntä pidä muistettaman; hän pitää särjettämän niinkuin lahopuu.
21 For he has not treated the barren woman well, and has had no pity on a feeble woman.
Hän on saattanut murheelliseksi hedelmättömän, joka ei synnytä, ja ei tehnyt leskelle mitään hyvää.
22 And in wrath he has overthrown the helpless: therefore when he has arisen, [a man] will not feel secure of his own life.
Ja on vetänyt voimalliset allensa väellänsä; koska hän seisoo, ei pidä hänen tietämän elämästänsä.
23 When he has fallen sick, let him not hope to recover: but let him perish by disease.
Hän tekee itsellensä levon, johon hän luottaa, ja hänen silmänsä katsovat heidän teitänsä.
24 For his exaltation has hurt many; but he has withered as mallows in the heat, or as an ear of corn falling off of itself from the stalk.
He ovat vähän aikaa korotetut, vaan he tulevat tyhjään, ja kukistetaan, ja saavat lopun niinkuin kaikki kappaleet, ja niinkuin oas tähkäpäästä, lyödään he pois.
25 But if not, who is he that says I speak falsely, and will make my words of no account?
Eikö se niin ole? kuka nuhtelee minua valhetteliaksi, ja minun sanani tyhjäksi tekee?
