Job 16
1 But Job answered and said,
Sitte vastasi Job ja sanoi:
2 I have heard many such things: poor comforters are you all.
Minä olen usein senkaltaista kuullut: te olette kaikki häijyt lohduttajat.
3 What! is there any reason in vain words? or what will hinder you from answering?
Koska siis nämät tyhjät puheet loppuvat? eli mikä sinun niin rohkaisee puhumaan?
4 I also will speak as you [do]: if indeed your soul were in my [soul's] stead, then would I insult you with words, and I would shake my head at you.
Minä taitaisin myös puhua niinkuin tekin. Minä soisin teidän sielunne olevan minun sieluni siassa, niin minä löytäisin myös sanoja teitä vastaan, ja taitaisin vääntää päätäni teitä vastaan.
5 And would there were strength in my mouth, and I would not spare the movement of my lips.
Minä tahtoisin vahvistaa teitä suullani, ja lohduttaa huulillani.
6 For if I should speak, I shall not feel the pain of my wound: and if I should be silent, how shall I be wounded the less?
Mutta ehkä minä puhuisin, niin ei kuitenkaan minun vaivani lakkaa: jos minä vaikenen, niin ei se kuitenkaan mene minusta pois.
7 But now he has made me weary, and a worn-out fool; and you have laid hold of me.
Mutta nyt hän saattaa minulle vaivaisuuden: sinä hävität koko minun seurani.
8 My falsehood has become a testimony, and has risen up against me: it has confronted me to my face.
Sinä olet tehnyt minun ryppyiseksi, että olis todistus minua vastaan: minun laihuuteni nousee minua vastaan, ja sanoo minua vastaan.
9 In his anger he has cast me down; he has gnashed his teeth upon me: the weapons of his robbers have fallen upon me.
Hänen vihansa repäisee minun, ja joka minua vihaa, kiristelee hampaitansa minun päälleni; ja minun viholliseni silmät kiiluvat minun päälleni.
10 He has attacked me with the keen glances of his eyes; with his sharp [spear] he has struck me [down] upon my knees; and they have run upon me with one accord.
He ammottivat suunsa minua vastaan, ja ovat minua häpiällisesti poskelle piesseet: he ovat sammuttaneet vihansa minun päälleni.
11 For the Lord has delivered me into the hands of unrighteous men, and thrown me upon the ungodly.
Jumala on minun hyljännyt väärille, ja antanut minun tulla jumalattomain käsiin.
12 When I was at peace he distracted me: he took me by the hair of the head, and plucked it out: he set me up as a mark.
Minä olin rauhassa, vaan hän on minun murentanut, hän on tarttunut minun kaulaani, ja särkenyt minun, ja pannut minun hänellensä maaliksi.
13 They surrounded me with spears, aiming at my reins: without sparing [me] they poured out my gall upon the ground.
Hänen ampujansa ovat piirittäneet minun: hän on reväissyt minun munaskuuni, eikä säästänyt: hän on vuodattanut minun sappeni maan päälle:
14 They overthrew me with fall upon fall: they ran upon me in [their] might.
Hän on haavoittanut minun yhdellä haavalla toisen perään: Hän karkasi minun päälleni niinkuin joku väkevä.
15 They sewed sackcloth upon my skin, and my strength has been spent on the ground.
Minä ompelin säkin minun nahkani päälle, ja laskin sarveni multaan.
16 My belly has been parched with wailing, and darkness is on my eyelids.
Minun kasvoni ovat soaistut itkusta, ja silmälautani päällä on kuoleman varjo.
17 Yet there was no injustice in my hands, and my prayer is pure.
Ehkei kuitenkaan minun kädessäni ole vääryys, ja minun rukoukseni on puhdas.
18 Earth, cover not over the blood of my flesh, and let my cry have no place.
Maa, älä peitä minun vertani, ja älkään olko minun huudolleni siaa.
19 And now, behold, my witness is in heaven, and my advocate is on high.
Ja katso, minun todistajani on taivaassa, ja joka minun tuntee, on korkeudessa.
20 Let my supplication come to the Lord, and let mine eye weep before him.
Minun ystäväni ovat minun pilkkaajani; mutta minun silmäni vuodattavat kyyneliä Jumalan tykö,
21 Oh that a man might plead before the Lord, even [as] the son of man with his neighbour!
Joka ihmisen puolesta vastaa Jumalan tykönä, niinkuin ihmisen lapsi lähimmäisensä puolesta.
22 But my years are numbered and [their end] come, and I shall go by the way by which I shall not return.
Mutta määrätyt vuodet ovat tulleet, ja minä menen sitä tietä pois, jota en minä jälleen palaja.
