Genesis 49
1 And Jacob called his sons, and said to them,
Sitten Jaakob kutsui poikansa ja sanoi: "Kokoontukaa, niin minä ilmoitan teille, mitä teille päivien lopulla tapahtuu.
2 Assemble yourselves, that I may tell you what shall happen to you in the last days. Gather yourselves together, and hear me, sons of Jacob; hear Israel, hear your father.
Tulkaa kokoon ja kuulkaa, Jaakobin pojat, kuulkaa isäänne Israelia.
3 Ruben, you [are] my firstborn, you my strength, and the first of my children, hard to be endured, [hard and] self-willed.
Ruuben, sinä olet minun esikoiseni, minun voimani ja minun miehuuteni ensimmäinen, ensi sijalla arvossa, ensi sijalla vallassa.
4 You were insolent like water, burst not forth with violence, for you went up to the bed of your father; then you defiled the couch, whereupon you went up.
Mutta sinä kuohahdat kuin vesi, et pysy ensi sijalla, sillä sinä nousit isäsi leposijalle; silloin sinä sen saastutit. Niin, hän nousi vuoteeseeni.
5 Symeon and Levi, brethren, accomplished the injustice of their cutting off.
Simeon ja Leevi, veljekset, heidän aseensa ovat väkivallan aseet.
6 Let not my soul come into their counsel, and let not mine inward parts contend in their conspiracy, for in their wrath they killed men, and in their passion they houghed a bull.
Heidän neuvoonsa ei suostu minun sieluni, heidän seuraansa ei yhdy minun sydämeni; sillä vihassaan he murhasivat miehiä, omavaltaisuudessaan he silpoivat härkiä.
7 Cursed be their wrath, for it was wilful, and their anger, for it was cruel: I will divide them in Jacob, and scatter them in Israel.
Kirottu olkoon heidän vihansa, sillä se on raju, heidän kiukkunsa, sillä se on julma. Minä jakelen heidät Jaakobin sekaan ja hajotan heidät Israelin sekaan.
8 Juda, your brethren have praised you, and your hands shall be on the back of your enemies; your father's sons shall do you reverence.
Juuda, sinua sinun veljesi ylistävät; sinun kätesi on vihollistesi niskassa, sinua kumartavat isäsi pojat.
9 Juda is a lion's whelp: from the tender plant, my son, you are gone up, having couched you lie as a lion, and as a whelp; who shall stir him up?
Juuda on nuori leijona; saaliilta olet, poikani, noussut. Hän on asettunut makaamaan, hän lepää kuin leijona, kuin naarasleijona-kuka uskaltaa häntä häiritä?
10 A ruler shall not fail from Juda, nor a prince from his loins, until there come the things stored up for him; and he is the expectation of nations.
Ei siirry valtikka pois Juudalta eikä hallitsijansauva hänen polviensa välistä, kunnes tulee hän, jonka se on ja jota kansat tottelevat.
11 Binding his foal to the vine, and the foal of his ass to the branch [of it], he shall wash his robe in wine, and his garment in the blood of the grape.
Hän sitoo aasinsa viinipuuhun, viiniköynnökseen aasinsa varsan; hän huuhtoo vaatteensa viinissä; viittansa rypäleen veressä.
12 His eyes shall be more cheering than wine, and his teeth whiter than milk.
Hänen silmänsä ovat viinistä sameat, hänen hampaansa valkeat maidosta.
13 Zabulon shall dwell on the coast, and he [shall be] by a haven of ships, and shall extend to Sidon.
Sebulon asuu meren rannalla, laivojen rannikolla, hänen sivunsa on Siidoniin päin.
14 Issachar has desired that which is good; resting between the inheritances.
Isaskar on luiseva aasi, joka loikoilee karjatarhojen välissä.
15 And having seen the resting place that it was good, and the land that it was fertile, he subjected his shoulder to labour, and became a husbandman.
Hän huomasi lepopaikkansa suloiseksi ja maan ihanaksi; niin hän taivutti olkansa taakan alle ja joutui työveroa tekemään.
16 Dan shall judge his people, as one tribe too in Israel.
Daan hankkii oikeutta kansalleen, hänkin yhtenä Israelin sukukunnista.
17 And let Dan be a serpent in the way, besetting the path, biting the heel of the horse (and the rider shall fall backward),
Daan on käärmeenä tiellä, on polulla kyynä, joka puree hevosta vuohiseen, niin että ratsastaja syöksyy selin maahan.
18 waiting for the salvation of the Lord.
Sinulta minä odotan pelastusta, Herra.
19 Gad, a plundering troop shall plunder him; but he shall plunder him, [pursuing him] closely.
Gaadia ahdistavat rosvojoukot, mutta hän itse ahdistaa heitä heidän kintereillään.
20 Aser, his bread [shall be] fat; and he shall yield dainties to princes.
Asserista tulee lihavuus, hänen leipänsä, hän tarjoaa kuninkaan herkkuja.
21 Nephthalim is a spreading stem, bestowing beauty on its fruit.
Naftali on nopea peura; hän antaa kauniita sanoja.
22 Joseph is a son increased; my dearly loved son is increased; my youngest son, turn to me.
Joosef on nuori hedelmäpuu, nuori hedelmäpuu lähteen reunalla; sen oksat ulottuvat yli muurin.
23 Against whom men taking evil counsel reproached [him], and the archers pressed hard upon him.
Jousimiehet hätyyttävät häntä, ampuvat ja ahdistavat häntä.
24 But their bow and arrows were mightily consumed, and the sinews of their arms were slackened by the hand of the mighty one of Jacob; thence is he that strengthened Israel from the God of your father;
Mutta hänen jousensa pysyy lujana, ja hänen käsivartensa ovat notkeat Jaakobin Väkevän avulla, kaitsijan, Israelin kallion,
25 and my God helped you, and he blessed you with the blessing of heaven from above, and the blessing of the earth possessing all things, because of the blessing of the breasts and of the womb,
isäsi Jumalan, avulla, joka sinua auttakoon, Kaikkivaltiaan avulla, joka sinua siunatkoon, antakoon siunauksia taivaasta ylhäältä, siunauksia syvyydestä alhaalta, siunauksia nisistä ja kohdusta.
26 the blessings of your father and your mother—it has prevailed above the blessing of the lasting mountains, and beyond the blessings of the everlasting hills; they shall be upon the head of Joseph, and upon the head of the brothers of whom he took the lead.
Sinun isäsi siunaukset kohoavat yli minun vanhempaini siunausten, yli ikuisten kukkulain ihanuuden. Ne laskeutukoot Joosefin pään päälle, veljiensä ruhtinaan päälaelle.
27 Benjamin, as a ravening wolf, shall eat still in the morning, and at evening he gives food.
Benjamin on raatelevainen susi; aamulla hän syö riistaa, ja illalla hän jakaa saalista."
28 All these [are] the twelve sons of Jacob; and their father spoke these words to them, and he blessed them; he blessed each of them according to his blessing.
Nämä ovat kaikki Israelin sukukunnat, luvultaan kaksitoista, ja tämän puhui heille heidän isänsä siunatessaan heidät; hän siunasi jokaisen erikseen erityisellä siunauksella.
29 And he said to them, I am added to my people; you shall bury me with my fathers in the cave, which is in the field of Ephron the Chettite,
Ja hän käski heitä ja sanoi heille: "Minut otetaan pois heimoni tykö; haudatkaa minut isieni viereen, siihen luolaan, joka on heettiläisen Efronin vainiolla,
30 in the double cave which is opposite Mambre, in the land of Chanaan, the cave which Abraam bought of Ephron the Chettite, for a possession of a sepulchre.
luolaan, joka on Makpelan vainiolla, itään päin Mamresta Kanaanin maassa, jonka vainion Aabraham osti heettiläiseltä Efronilta perintöhaudakseen.
31 There they buried Abraam and Sarrha his wife; there they buried Isaac, and Rebecca his wife; there they buried Lea;
Siihen on haudattu Aabraham ja hänen vaimonsa Saara, siihen on haudattu Iisak ja hänen vaimonsa Rebekka, ja siihen minäkin hautasin Leean,
32 in the portion of the field, and of the cave that was in it, [purchased] of the sons of Chet.
siihen vainioon, joka luolineen on ostettu heettiläisiltä."
33 And Jacob ceased giving charges to his sons; and having lifted up his feet on the bed, he died, and was gathered to his people.
Kun Jaakob oli antanut määräyksensä pojilleen, veti hän jalkansa vuoteeseen ja kuoli ja tuli otetuksi heimonsa tykö.
