< Psalms 17 >
1 A prayer of David. Hearken, O Lord of my righteousness, attend to my petition; give ear to my prayer not [uttered] with deceitful lips.
Daavidin rukous. Kuule, Herra, minun oikeata asiaani, tarkkaa minun huutoani, ota korviisi minun rukoukseni, joka ei lähde petollisilta huulilta.
2 Let my judgment come forth from thy presence; let mine eyes behold righteousness.
Sinulta tulee minulle oikeus, sinun silmäsi katsovat sitä, mikä oikein on.
3 Thou has proved mine heart; thou hast visited [me] by night; thou hast tried me as with fire, and unrighteousness has not been found in me: [I am purposed] that my mouth shall not speak [amiss].
Sinä koettelet minun sydäntäni, tarkkaat sitä yöllä, sinä tutkit minua, mutta et mitään löydä. Jos minä pahaa ajattelen, ei se käy suustani ulos.
4 As for the works of men, by the words of thy lips I have guarded [myself from] hard ways.
Mitä ihmiset tehköötkin, sinun huultesi sanassa minä pysyn ja kavahdan väkivaltaisen teitä.
5 Direct my steps in thy paths, that my steps slip not.
Minun askeleeni pysyvät sinun poluillasi, minun jalkani eivät horju.
6 I have cried, for thou heardest me, O God: incline thine ear to me, and hearken to my words.
Minä huudan sinua avukseni, sillä sinä vastaat minulle, Jumala; kallista korvasi minun puoleeni, kuule minun puheeni.
7 Shew the marvels of thy mercies, thou that savest them that hope in thee.
Osoita ihmeellinen armosi, sinä, joka pelastat vihamiesten vallasta ne, jotka turvaavat sinun oikeaan käteesi.
8 Keep me as the apple of the eye from those that resist thy right hand: thou shalt screen me by the covering of thy wings,
Varjele minua niinkuin silmäterää, kätke minut siipiesi suojaan
9 from the face of the ungodly that have afflicted me: mine enemies have compassed about my soul.
jumalattomilta, jotka tahtovat minut tuhota, verivihollisiltani, jotka minua saartavat.
10 They have enclosed [themselves with] their own fat: their mouth has spoken pride.
He ovat sulkeneet tunnottomat sydämensä, heidän suunsa puhuu ylvästellen.
11 They have now cast me out and compassed me round about: they have set their eyes [so as] to bow them down to the ground.
He ovat kintereillämme, he jo kiertävät meidät, he vaanivat silmillään, lyödäksensä maahan.
12 They laid wait for me as a lion ready for prey, and like a lion's whelp dwelling in secret [places].
Hän on niinkuin saalista himoitseva leijona, niinkuin nuori leijona, joka piilossa väijyy.
13 Arise, O Lord, prevent them, and cast them down: deliver my soul from the ungodly: [draw] thy sword,
Nouse, Herra, astu hänen eteensä. Paiskaa hänet maahan. Vapahda miekallasi minun sieluni jumalattomista,
14 because of the enemies of thine hand: O Lord, destroy them from the earth; scatter them in their life, though their belly has been filled with thy hidden [treasures]: they have been satisfied with uncleanness, and have left the remnant [of their possessions] to their babes.
kädelläsi ihmisistä, Herra, tämän maailman ihmisistä, joiden osa on tässä elämässä, joiden vatsan sinä täytät antimillasi, joiden pojat tulevat ravituiksi ja jotka jättävät yltäkylläisyytensä lapsilleen.
15 But I shall appear in righteousness before thy face: I shall be satisfied when thy glory appears.
Mutta minä saan nähdä sinun kasvosi vanhurskaudessa, herätessäni ravita itseni sinun muotosi katselemisella.