< Psalms 9 >
1 To the chief music-maker on Muthlabben. A Psalm. Of David. I will give you praise, O Lord, with all my heart; I will make clear all the wonder of your works.
Davidin Psalmi, kauniista nuoruudesta, edelläveisaajalle. Minä kiitän Herraa kaikesta sydämestäni, ja luettelen kaikki sinun ihmees.
2 I will be glad and have delight in you: I will make a song of praise to your name, O Most High.
Minä iloitsen ja riemuitsen sinussa, ja veisaan kiitosta sinun nimelles, sinä kaikkein ylimmäinen,
3 When my haters are turned back, they will be broken and overcome before you.
Ettäs minun viholliseni olet ajanut takaperin: he lankesivat ja hukkuivat sinun etees.
4 For you gave approval to my right and my cause; you were seated in your high place judging in righteousness.
Sillä sinä saatat minun oikeuteni ja asiani toimeen: sinä istuit istuimelle, vanhurskauden tuomari.
5 You have said sharp words to the nations, you have sent destruction on the sinners, you have put an end to their name for ever and ever.
Sinä nuhtelet pakanoita, ja kadotat jumalattomat: sinä pyyhit heidän nimensä pois aina ja ijankaikkisesti.
6 You have given their towns to destruction; the memory of them has gone; they have become waste for ever.
Vihollisten hävitykset ovat lopetetut ijäisesti, ja kaupungit sinä kukistit heidän muistonsa on heidän kanssansa kadonnut.
7 But the Lord is King for ever: he has made ready his high seat for judging.
Mutta Herra pysyy ijankaikkisesti: hän on valmistanut istuimensa tuomioon.
8 And he will be the judge of the world in righteousness, giving true decisions for the peoples.
Ja hän tuomitsee maan piirin vanhurskaudessa, ja hallitsee kansat oikein.
9 The Lord will be a high tower for those who are crushed down, a high tower in times of trouble;
Ja Herra on köyhän turva: hän on turva hädän aikana.
10 And those who have knowledge of your name will put their faith in you; because you, Lord, have ever given your help to those who were waiting for you.
Sentähden he sinuun toivovat, jotka sinun nimes tuntevat; sillä et sinä niitä hylkää, jotka sinua, Herra, etsivät.
11 Make songs of praise to the Lord, whose house is in Zion: make his doings clear to the people.
Veisatkaat Herralle, joka Zionissa asuu: julistakaat kansoissa hänen tekonsa.
12 When he makes search for blood, he has them in his memory: he is not without thought for the cry of the poor.
Sillä se joka kostaa verenvikoja, muistaa heitä, eikä unohda köyhäin parkumista.
13 Have mercy on me, O Lord, and see how I am troubled by my haters; let me be lifted up from the doors of death;
Herra ole minulle armollinen, katso minun ahdistustani niiltä, jotka minua vihaavat, sinä joka ylennät minun surman porteista;
14 So that I may make clear all your praise in the house of the daughter of Zion: I will be glad because of your salvation.
Että minä luettelisin kaikki sinun kiitokses Zionin tytärten porteissa, ja iloitsisin sinun avustas.
15 The nations have gone down into the hole which they made: in their secret net is their foot taken.
Pakanat ovat vajonneet siihen hautaan, jonka he valmistivat: heidän jalkansa on käsitetty siinä verkossa, jonka he virittivät.
16 The Lord has given knowledge of himself through his judging: the evil-doer is taken in the net which his hands had made. (Higgaion, Selah)
Niin ymmärretään Herran tekevän oikeuden, koska jumalatoin juuri omissa kättensä töissä käsitetään; se on tutkisteltava asia, (Sela)
17 The sinners and all the nations who have no memory of God will be turned into the underworld. (Sheol )
Jospa jumalattomat palajaisivat helvettiin, ja kaikki pakanat, jotka Jumalan unohtavat. (Sheol )
18 For the poor will not be without help; the hopes of those in need will not be crushed for ever.
Sillä ei hän köyhää peräti unohda, ja raadollisten toivo ei huku ijankaikkisesti.
19 Up! O Lord; let not man overcome you: let the nations be judged before you.
Nouse, Herra, ettei ihminen saisi valtaa: anna kaikki pakanat edessäs tuomittaa.
20 Put them in fear, O Lord, so that the nations may see that they are only men. (Selah)
Herra, anna heille opettaja, että pakanat tuntisivat itsensä ihmisiksi, (Sela)