Psalms 35
1 Of David. O Lord, be on my side against those who are judging me; be at war with those who make war against me.
Davidin Psalmi. Riitele, Herra, riitaveljeini kanssa: sodi vihollisiani vastaan.
2 Be a breastplate to me, and give me your help.
Tempaa kilpi ja keihäs, ja nouse minua auttamaan.
3 Take up your spear and keep back my attackers; say to my soul, I am your salvation.
Sivalla ase ja suojele minua sortajiani vastaan: sano sielulleni: minä olen apus.
4 Let them be overcome and put to shame who make attempts to take my soul; let those who would do me damage be turned back and made foolish.
Häpiään ja pilkkaan tulkoon kaikki, jotka sieluani väijyvät: palatkoon takaperin ja nauruksi tulkoon, jotka minulle pahaa suovat.
5 Let them be like dust from the grain before the wind; let the angel of the Lord send them in flight.
Olkoon he niinkuin akanat tuulessa; ja Herran enkeli sysätköön heitä pois.
6 Let their way be dark and full of danger; let them be troubled by the angel of the Lord.
Heidän tiensä olkaan pimiä ja niljakas; ja Herran enkeli vainotkoon heitä.
7 For without cause they have put a net ready for me secretly, in which to take my soul.
Sillä he ovat ilman syytä verkkonsa virittäneet minua kadottaaksensa, ja ilman syytä ovat sielulleni kaivaneet haudan.
8 Let destruction come on them without their knowledge; let them be taken themselves in their secret nets, falling into the same destruction.
Tulkoon hänelle vaiva, jota ei hän tiedä, ja verkko, jonka hän viritti, käsittäköön hänen: siihen hän langetkoon.
9 And my soul will have joy in the Lord; it will be glad in his salvation.
Mutta minun sieluni iloitkoon Herrassa ja riemuitkaan hänen avustansa.
10 All my bones will say, Lord, who is like you? The saviour of the poor man from the hands of the strong, of him who is poor and in need from him who takes his goods.
Kaikki minun luuni sanokaan: Herra, kuka on sinun vertaises? sinä joka päästät nöyrän väkevämmän käsistä, raadollisen ja köyhän raatelialtansa.
11 False witnesses got up: they put questions to me about crimes of which I had no knowledge.
Väärät todistajat astuvat edes, jotka minua niihin soimaavat, joista en mitään tiedä.
12 They gave me back evil for good, troubling my soul.
He tekevät minulle pahaa hyvästä, minulle mielikarvaudeksi.
13 But as for me, when they were ill I put on the clothing of sorrow: I went without food and was sad, and my prayer came back again to my heart.
Mutta minä, kuin he sairastivat, puin säkin päälleni, vaivasin itsiäni paastolla, ja rukoilin sydämestäni;
14 My behaviour was as if it had been my friend or my brother: I was bent low in grief like one whose mother is dead.
Minä käytin itseni kuin he olisivat olleet minun ystäväni ja veljeni: niinkuin se joka äitiänsä murehtii, kävin minä kumarruksissa murhevaatteissa.
15 But they took pleasure in my trouble, and came together, yes, low persons came together against me without my knowledge; they never came to an end of wounding me.
Mutta he iloitsevat minun vahingostani ja kokoontuvat: ontuvat myös kokoovat heitänsä havaitsematta minua vastaan, he repivät ja ei lakkaa.
16 Like men of deceit they put me to shame; the voice of their wrath was loud against me.
Ulkokullattuin seassa, jotka leipäkyrsänkin tähden pilkkaavat, kiristävät he hampaitansa minun päälleni.
17 Lord, how long will you be looking on? take my soul from their destruction, my life from the lions.
Herra, kuinka kauvan sinä tätä katselet? Päästä siis sieluni heidän hävityksestänsä, ja yksinäiseni nuorista jalopeuroista.
18 I will give you praise in the great meeting; I will give you honour among a strong people.
Minä kiitän sinua suuressa seurakunnassa; paljon kansan keskellä minä sinua ylistän.
19 Do not let my haters be glad over me falsely; let not those who are against me without cause make sport of me.
Älä salli niiden iloita minusta, jotka syyttömästi minun viholliseni ovat, eli silmää iskeä, jotka minua ilman syytä vihaavat.
20 For they do not say words of peace; in their deceit they are designing evil things against the quiet ones in the land.
Sillä ei he puhu ystävällisesti, vaan etsivät vääriä syitä hiljaisia vastaan maan päällä,
21 Their mouths were open wide against me, and they said, Aha, aha, our eyes have seen it.
Ja levittävät kitansa avaralta minua vastaan, ja sanovat: niin, niin: sen me mielellämme näemme.
22 You have seen this, O Lord; be not unmoved: O Lord, be not far from me.
Herra, sinä sen myös näet, älä siis vaiti ole: Herra, älä kaukana ole minusta.
23 Be awake, O Lord, be moved to take up my cause, my God and my Lord.
Herää ja nouse katsomaan minun oikeuttani ja asiatani, minun Jumalani ja Herrani.
24 Be my judge, O Lord my God, in your righteousness; do not let them be glad over me.
Herra minun Jumalani, tuomitse minua vanhurskautes jälkeen, ettei he riemuitsisi minusta.
25 Let them not say in their hearts, So we will have it: let them not say, We have put an end to him.
Älä salli heidän sydämissänsä sanoa: niin, niin me tahdomme; ja älä anna heidän sanoa: me olemme hänen nielleet.
26 Let all those who take pleasure in my troubles be shamed and come to nothing: let those who are lifted up against me be covered with shame and have no honour.
Häväistäköön ja nauruksi joutukoon kaikki, jotka onnettomuudestani iloitsevat: puetettakoon häpiällä ja pilkalla, jotka itsiänsä minusta kerskaavat.
27 Let those who are on my side give cries of joy; let them ever say, The Lord be praised, for he has pleasure in the peace of his servant.
Iloitkaan ja riemuitkaan, jotka minun vanhurskauttani rakastavat, ja sanokaan aina: Herra olkoon suuresti kiitetty, joka suo palveliallensa rauhan.
28 And my tongue will be talking of your righteousness and of your praise all the day.
Ja minun kieleni puhuu sinun vanhurskauttas, ja kiittää sinua joka päivä.
