< Psalms 14 >
1 To the chief music-maker. Of David. The foolish man has said in his heart, God will not do anything. They are unclean, they have done evil works; there is not one who does good.
Davidin Psalmi, edelläveisaajalle. Tyhmät sanovat sydämessänsä: ei Jumalaa olekaan; ei he mitään kelpaa, ja ovat ilkiät menoissansa; ei ole joka hyvää tekee.
2 The Lord was looking down from heaven on the children of men, to see if there were any who had wisdom, searching after God.
Herra katsoi taivaasta ihmisten lapsia, nähdäksensä, jos joku ymmärtäis eli etsis Jumalaa.
3 They have all gone out of the way together; they are unclean, there is not one who does good, no, not one.
Mutta he ovat kaikki poikenneet pois, ja kaikki ovat kelvottomat: ei ole yksikään, joka hyvää tekee, ei ainoakaan.
4 Have all the workers of evil no knowledge? they take my people for food as they would take bread; they make no prayer to the Lord.
Eikö siis kenkään pahointekiöistä sitä havaitse? jotka minun kansaani syövät niinkuin he söisivät leipää; vaan ei he rukoile Herraa.
5 Then were they in great fear: for God is in the generation of the upright.
Siellä he kovin pelkäsivät; sillä Jumala on läsnä vanhurskasten sukua.
6 You have put to shame the thoughts of the poor, but the Lord is his support.
Te häpäisette köyhän neuvon; mutta Jumala on hänen turvansa.
7 May the salvation of Israel come out of Zion! when the fate of his people is changed by the Lord, Jacob will have joy and Israel will be glad.
Oi jos apu tulis Israelille Zionista! sillä koska Herra päästää vangitun kansansa, niin Jakob iloitsee ja Israel riemuitsee.