Psalms 109
1 To the chief music-maker. Of David. A Psalm. God of my praise, let my prayer be answered;
Veisuunjohtajalle; Daavidin virsi. Jumala, minun ylistykseni, älä ole vaiti.
2 For the mouth of the sinner is open against me in deceit: his tongue has said false things against me.
Sillä he ovat avanneet minua vastaan jumalattoman ja petollisen suun, he puhuttelevat minua valheen kielellä.
3 Words of hate are round about me; they have made war against me without cause.
Vihan sanoilla he ovat minut piirittäneet, ja syyttä he sotivat minua vastaan.
4 For my love they give me back hate; but I have given myself to prayer.
Rakkauteni palkaksi he minua vainoavat, mutta minä ainoastaan rukoilen.
5 They have put on me evil for good; hate in exchange for my love.
He kostavat minulle hyvän pahalla ja rakkauteni vihalla.
6 Put an evil man over him; and let one be placed at his right hand to say evil of him.
Aseta jumalaton mies häntä vastaan, ja seisokoon syyttäjä hänen oikealla puolellansa.
7 When he is judged, let the decision go against him; and may his prayer become sin.
Oikeuden edessä hän joutukoon syyhyn, ja hänen rukouksensa tulkoon synniksi.
8 Let his life be short; let another take his position of authority.
Hänen päivänsä olkoot harvat, ottakoon toinen hänen kaitsijatoimensa.
9 Let his children have no father, and his wife be made a widow.
Tulkoot hänen lapsensa orvoiksi ja hänen vaimonsa leskeksi.
10 Let his children be wanderers, looking to others for their food; let them be sent away from the company of their friends.
Kierrelkööt hänen lapsensa alati kerjäten, anelkoot kaukana kotinsa raunioilta.
11 Let his creditor take all his goods; and let others have the profit of his work.
Anastakoon koronkiskuri kaiken hänen omansa, ja riistäkööt vieraat hänen vaivannäkönsä.
12 Let no man have pity on him, or give help to his children when he is dead.
Älköön kukaan osoittako hänelle laupeutta, älköönkä kukaan armahtako hänen orpojansa.
13 Let his seed be cut off; in the coming generation let their name go out of memory.
Hänen jälkeläisensä hävitkööt sukupuuttoon, pyyhittäköön heidän nimensä pois toisessa polvessa.
14 Let the Lord keep in mind the wrongdoing of his fathers; and may the sin of his mother have no forgiveness.
Hänen isiensä rikkomukset pysykööt Herran muistossa, älköönkä hänen äitinsä syntiä pyyhittäkö pois.
15 Let them be ever before the eyes of the Lord, so that the memory of them may be cut off from the earth.
Olkoot ne Herran edessä alati, ja hävittäköön hän heidän muistonsa maan päältä.
16 Because he had no mercy, but was cruel to the low and the poor, designing the death of the broken-hearted.
Sillä se mies ei ajatellutkaan tehdä laupeutta, vaan vainosi kurjaa ja köyhää ja sydämen tuskassa olevaa, tappaaksensa hänet.
17 As he took pleasure in cursing, so let it come on him; and as he had no delight in blessing, let it be far from him.
Hän rakasti kirousta, ja se kohtasi häntä; hän ei huolinut siunauksesta, ja se väistyi hänestä kauas.
18 He put on cursing like a robe, and it has come into his body like water, and into his bones like oil.
Hän puki kirouksen yllensä niinkuin vaatteensa, ja se meni hänen sisuksiinsa niinkuin vesi ja hänen luihinsa niinkuin öljy.
19 Let it be to him as a robe which he puts on, let it be like a band which is round him at all times.
Se olkoon hänellä viittana, johon hän verhoutuu, ja vyönä, johon hän aina vyöttäytyy.
20 Let this be the reward given to my haters from the Lord, and to those who say evil of my soul.
Tämä olkoon Herralta minun vainoojaini palkka ja niiden, jotka puhuvat pahaa minua vastaan.
21 But, O Lord God, give me your help, because of your name; take me out of danger, because your mercy is good.
Mutta sinä, Herra, Herra, auta minua nimesi tähden, sillä sinun armosi on hyvä, pelasta minut.
22 For I am poor and in need, and my heart is wounded in me.
Sillä minä olen kurja ja köyhä, ja sydämeni on haavoitettu minun rinnassani.
23 I am gone like the shade when it is stretched out: I am forced out of my place like a locust.
Minä katoan pois kuin pitenevä varjo, minut pudistetaan pois kuin heinäsirkka.
24 My knees are feeble for need of food; there is no fat on my bones.
Polveni horjuvat paastoamisesta, ja minun ruumiini on laihtunut lihattomaksi.
25 As for me, they make sport of me; shaking their heads when they see me.
Ja minä olen joutunut heidän herjattavakseen, minut nähdessään he nyökyttävät päätänsä.
26 Give me help, O Lord my God; in your mercy be my saviour;
Auta minua, Herra, minun Jumalani, pelasta minut armosi jälkeen;
27 So that they may see that it is the work of your hand; that you, Lord, have done it.
ja he saakoot tuta, että tämä on sinun kätesi, että sinä, Herra, sen teit.
28 They may give curses but you give blessing; when they come up against me, put them to shame; but let your servant be glad.
Jos he kiroavat, siunaa sinä, jos he nousevat, joutukoot häpeään, mutta palvelijasi saakoon iloita.
29 Let my haters be clothed with shame, covering themselves with shame as with a robe.
Olkoon häväistys minun vainoojaini pukuna, ja verhotkoon heitä heidän häpeänsä niinkuin viitta.
30 I will give the Lord great praise with my mouth; yes, I will give praise to him among all the people.
Minä suullani kiitän suuresti Herraa, ja monien keskellä minä ylistän häntä.
31 For he is ever at the right hand of the poor, to take him out of the hands of those who go after his soul.
Sillä hän seisoo köyhän oikealla puolella pelastaakseen hänet niistä, jotka hänet tuomitsevat.
