Psalms 106
1 Let the Lord be praised. O give praise to the Lord, for he is good: for his mercy is unchanging for ever.
Halleluja. Kiittäkäät Herraa! sillä hän on hyvä, ja hänen laupiutensa pysyy ijankaikkisesti.
2 Who is able to give an account of the great acts of the Lord, or to make clear all his praise?
Kuka taitaa puhua ulos Herran suurta voimaa, ja ylistää kaikkia hänen kiitettäviä tekojansa?
3 Happy are they whose decisions are upright, and he who does righteousness at all times.
Autuaat ovat, jotka käskyn pitävät ja aina vanhurskauden tekevät.
4 Keep me in mind, O Lord, when you are good to your people; O let your salvation come to me;
Herra, muista minua armos perästä, jonkas kansalles luvannut olet: opi minua sinun autuudellas,
5 So that I may see the well-being of the people of your selection, and have a part in the joy of your nation, and take pride in your heritage.
Että minä näkisin valittujes menestyksen, ja iloitsisin kansas ilossa, ja kerskaisin perimises kanssa.
6 We are sinners like our fathers, we have done wrong, our acts are evil.
Me teimme syntiä meidän isäimme kanssa: me teimme väärin, ja olemme olleet jumalattomat.
7 Our fathers did not give thought to your wonders in Egypt; they did not keep in memory the great number of your mercies, but gave you cause for wrath at the sea, even at the Red Sea.
Ei meidän isämme tahtoneet ymmärtää Egyptissä sinun ihmeitäs, eikä muistaneet sinun suurta laupiuttas, ja olivat meren tykönä tottelemattomat, Punaisen meren tykönä.
8 But he was their saviour because of his name, so that men might see his great power.
Kuitenkin autti hän heitä nimensä tähden, niin että hän voimansa osoitti.
9 By his word the Red Sea was made dry: and he took them through the deep waters as through the waste land.
Ja hän uhkasi Punaista merta, niin se kuivui; ja vei heitä syvyyden lävitse, niinkuin korvessa,
10 And he took them safely out of the hands of their haters, and kept them from the attacks of those who were against them.
Ja vapahti heitä niiden käsistä, joka heitä vihasivat, ja lunasti heitä vihollistensa käsistä.
11 And the waters went over their haters; all of them came to an end.
Ja vedet peittivät heidän vainollisensa, niin ettei yksikään eläväksi jäänyt.
12 Then they had faith in his words; they gave him songs of praise.
Silloin he uskoivat hänen sanansa, ja veisasivat hänen kiitoksensa.
13 But their memory of his works was short; not waiting to be guided by him,
Mutta he unohtivat pian hänen työnsä, ja ei ottaneet hänen neuvoansa.
14 They gave way to their evil desires in the waste land, and put God to the test in the dry places.
He kiehuivat himosta korvessa, ja kiusasivat Jumalaa erämaassa.
15 And he gave them their request, but sent a wasting disease into their souls.
Mutta hän antoi heille heidän anomisensa, ja lähetti heille laihuuden heidän himonsa tähden.
16 They were full of envy against Moses among the tents, and against Aaron, the holy one of the Lord.
Ja he asettuivat Mosesta vastaan leirissä, Aaronia Herran pyhää vastaan.
17 The earth opening put an end to Dathan, covering up Abiram and his band.
Maa aukeni ja nieli Datanin, ja peitti Abiramin joukon,
18 And a fire was lighted among their tents; the sinners were burned up by the flames.
Ja tuli syttyi heidän joukossansa, ja liekki poltti jumalattomat.
19 They made a young ox in Horeb, and gave worship to an image of gold.
He tekivät vasikan Horebissa, ja kumarsivat valettua kuvaa.
20 And their glory was changed into the image of an ox, whose food is grass.
Ja he muuttelivat kunniansa härjän muotoon, joka heiniä syö.
21 They had no memory of God their saviour, who had done great things in Egypt;
He unohtivat Jumalan, vapahtajansa, joka oli niin suuria töitä tehnyt Egyptissä,
22 Works of wonder in the land of Ham, and things of fear by the Red Sea.
Ihmeitä Hamin maalla, ja peljättäviä töitä Punaisen meren tykönä.
23 And he was purposing to put an end to them if Moses, his special servant, had not gone up before him, between him and his people, turning back his wrath, to keep them from destruction.
Ja hän sanoi heitä hukuttavansa, ellei Moses hänen valittunsa olisi seisonut siinä välissä, ja palauttanut hänen vihaansa, ettei hän ratki heitä kadottanut.
24 They were disgusted with the good land; they had no belief in his word;
Ja he katsoivat sen ihanan maan ylön, eikä uskoneet hänen sanaansa,
25 Talking against him secretly in their tents, they did not give ear to the voice of the Lord.
Ja napisivat majoissansa, eikä olleet kuuliaiset Herran äänelle.
26 So he made an oath against them, to put an end to them in the waste land:
Ja hän nosti kätensä heitä vastaan, maahan lyödäksensä heitä korvessa,
27 That their children might be mixed among the nations, and sent away into other lands.
Ja heittääksensä heidän siemenensä pakanain sekaan, ja hajoittaaksensa heitä maakuntiin.
28 And they were joined to Baal-peor, and took part in the offerings to the dead.
Ja he ryhtyivät BaalPeoriin, ja söivät kuolleiden (epäjumalain) uhreista,
29 So they made him angry by their behaviour; and he sent disease on them.
Ja vihoittivat hänen töillänsä; niin tuli myös rangaistus heidän sekaansa.
30 Then Phinehas got up, and made prayer for them; and the disease went no farther.
Niin Pinehas astui edes, ja lepytti asian, ja rangaistus lakkasi.
31 And all the generations coming after him kept the memory of his righteousness for ever.
Ja se luettiin hänelle vanhurskaudeksi, suvusta sukuun ijankaikkisesti.
32 They made God angry again at the waters of Meribah, so that Moses was troubled because of them;
Ja vihoittivat hänen riitaveden tykönä ja tapahtui Mosekselle pahoin heidän tähtensä;
33 For they made his spirit bitter, and he said unwise things.
Sillä he saattivat hänen sydämensä murheelliseksi, niin että hän sanoissansa eksyi.
34 They did not put an end to the peoples, as the Lord had said;
Ei he hukuttaneet pakanoita, niinkuin Herra heille käskenyt oli,
35 But they were joined to the nations, learning their works.
Vaan sekaantuivat pakanain sekaan, ja oppivat heidän töitänsä,
36 And they gave worship to images; which were a danger to them:
Ja palvelivat heidän epäjumaliansa; ja ne tulivat heille paulaksi.
37 They even made offerings of their sons and their daughters to evil spirits,
Ja he uhrasivat poikansa ja tyttärensä perkeleille,
38 And gave the blood of their sons and their daughters who had done no wrong, offering them to the images of Canaan; and the land was made unclean with blood.
Ja vuodattivat viattoman veren, poikainsa ja tyttäriensä veren, jotka he uhrasivat Kanaanealaisten epäjumalille, niin että maa veren vioilla turmeltiin,
39 So they became unclean through their works, going after their evil desires.
Ja saastuttivat itsensä omissa töissänsä, ja tekivät huorin teoissansa.
40 Then the wrath of the Lord was burning against his people, and he was angry with his heritage.
Niin julmistui Herran viha kansansa päälle, ja hän kauhistui perimistänsä,
41 And he gave them into the hands of the nations; and they were ruled by their haters.
Ja hylkäsi ne pakanain käsiin, että ne vallitsivat heitä, jotka heitä vihasivat.
42 By them they were crushed, and made low under their hands.
Ja heidän vihollisensa ahdistivat heitä, ja he painettiin heidän kätensä alle.
43 Again and again he made them free; but their hearts were turned against his purpose, and they were overcome by their sins.
Hän monesti heitä pelasti; mutta he vihoittivat hänen neuvoillansa, ja he painettiin alas pahain tekoinsa tähden.
44 But when their cry came to his ears, he had pity on their trouble:
Ja hän näki heidän tuskansa, kuin hän heidän valituksensa kuuli,
45 And kept in mind his agreement with them, and in his great mercy gave them forgiveness.
Ja muisti liittonsa, jonka hän heidän kanssansa tehnyt oli, ja katui sitä suuresta laupiudestansa,
46 He put pity into the hearts of those who made them prisoners.
Ja antoi heidän löytää armon kaikkein edessä, jotka heitä vanginneet olivat.
47 Be our saviour, O Lord our God, and let us come back together from among the nations, so that we may give honour to your holy name, and have glory in your praise.
Auta meitä, Herra meidän Jumalamme, ja kokoa meitä pakanoista, että kiittäisimme sinun pyhää nimeäs, ja kehuisimme sinun kiitostas.
48 Praise be to the Lord God of Israel for ever and for ever; and let all the people say, So be it. Give praise to the Lord.
Kiitetty olkoon Herra Israelin Jumala, ijankaikkisuudesta niin ijankaikkisuuteen: ja sanokaan kaikki kansa: Amen, Halleluja!
