Job 6
1 And Job made answer and said,
Niin Job vastasi ja sanoi:
2 If only my passion might be measured, and put into the scales against my trouble!
Jos minun surkeuteni punnittaisiin, ja minun kärsimiseni yhtä haavaa laskettaisiin vaa´an päälle,
3 For then its weight would be more than the sand of the seas: because of this my words have been uncontrolled.
Niin se olis raskaampi kuin santa meressä; sentähden ovat minun sanani nielletyt ylös.
4 For the arrows of the Ruler of all are present with me, and their poison goes deep into my spirit: his army of fears is put in order against me.
Sillä Kaikkivaltiaan nuolet ovat minussa, joiden myrkky särpää minun henkeni; ja Jumalan kauhistus tarkoittaa minua.
5 Does the ass of the fields give out his voice when he has grass? or does the ox make sounds over his food?
Huutaako metsä-aasi, kuin hänellä ruohoja on? ammuuko härkä, kuin hänellä on ruokaa?
6 Will a man take food which has no taste without salt? or is there any taste in the soft substance of purslain?
Syödäänkö mautointa ilman suolaa? eli maistaako valkuainen munan ruskuaisen ympäriltä?
7 My soul has no desire for such things, they are as disease in my food.
Jota minun sieluni ennen kuoitti, se on nyt minun ruokani minun kipuni tähden.
8 If only I might have an answer to my prayer, and God would give me my desire!
Jospa minun rukoukseni tapahtuis, ja Jumala antais minulle, mitä minä toivon!
9 If only he would be pleased to put an end to me; and would let loose his hand, so that I might be cut off!
Että Jumala tahtois ja löis minun rikki, ja päästäis kätensä särkemään minua;
10 So I would still have comfort, and I would have joy in the pains of death, for I have not been false to the words of the Holy One.
Niin olis minulla vielä sitte lohdutus, ja minä vahvistuisin sairaudessani, ellei hän säästäisi minua: en ole mitään kuitenkaan kieltänyt pyhän puhetta.
11 Have I strength to go on waiting, or have I any end to be looking forward to?
Mikä on minun väkeni, että minä voisin toivoa? ja mikä on minun loppuni, että minun sieluni vois kärsiväinen olla?
12 Is my strength the strength of stones, or is my flesh brass?
Onko minun väkeni kivinen? eli minun lihani vaskinen?
13 I have no help in myself, and wisdom is completely gone from me.
Ei ole minulla missään apua; ja minun saatuni on pois ajettu minulta.
14 He whose heart is shut against his friend has given up the fear of the Ruler of all.
Joka ei osoita lähimmäisellensä laupiutta, hän hylkää Kaikkivaltiaan pelvon.
15 My friends have been false like a stream, like streams in the valleys which come to an end:
Minun veljeni ovat rikkoneet minua vastaan, niinkuin oja ja niinkuin väkevä virta ohitse menneet,
16 Which are dark because of the ice, and the snow falling into them;
Jotka ovat kauhiat jäästä, ja jotka lumi peittää.
17 Under the burning sun they are cut off, and come to nothing because of the heat.
Kuin helle heitä ahdistaa, pitää heidän nääntymän, ja kuin palava on, pitää heidän katooman paikastansa.
18 The camel-trains go out of their way; they go up into the waste and come to destruction.
Heidän polkunsa poikkeevat pois; he raukeevat tyhjään ja hukkuvat.
19 The camel-trains of Tema were searching with care, the bands of Sheba were waiting for them:
He katsoivat Temanin tietä, rikkaan Arabian polkuja he toivoivat.
20 They were put to shame because of their hope; they came and their hope was gone.
Mutta heidän pitää häpiään tuleman, ratki surutoinna ollessansa; ja heidän pitää häpeemän siihen tultuansa.
21 So have you now become to me; you see my sad condition and are in fear.
Sillä ette nyt mitään ole; ja että te näette surkeuden, pelkäätte te.
22 Did I say, Give me something? or, Make a payment for me out of your wealth?
Olenko minä sanonut: Tuokaat minulle! eli antakaat minun edestäni lahjoja teidän tavarastanne?
23 Or, Get me out of the power of my hater? or, Give money so that I may be free from the power of the cruel ones?
Ja pelastakaat minua vihollisten kädestä, ja vapahtakaat minua tyrannein käsistä?
24 Give me teaching and I will be quiet; and make me see my error.
Opettakaat minua, minä olen ääneti, ja jota en minä tiedä, niin neuvokaat minua.
25 How pleasing are upright words! but what force is there in your arguments?
Kuinka vahvat ovat oikeuden puheet? kuka teissä on se, joka sitä laittaa taitaa?
26 My words may seem wrong to you, but the words of him who has no hope are for the wind.
Te ajattelette sanoja, ainoastaan nuhdellaksenne, ja teette sanoillanne epäileväisen mielen.
27 Truly, you are such as would give up the child of a dead man to his creditors, and would make a profit out of your friend.
Te karkaatte köyhän orvon päälle, ja kaivatte lähimmäisellenne kuoppaa.
28 Now then, let your eyes be turned to me, for truly I will not say what is false to your face.
Mutta että te nyt tahdotte, niin katsokaat minun päälleni, jos minä teidän edessänne valhettelen.
29 Let your minds be changed, and do not have an evil opinion of me; yes, be changed, for my righteousness is still in me.
Palatkaat nyt, olkoon pois vääryys: Tulkaat jälleen; minun vastaukseni pitää oikia oleman.
30 Is there evil in my tongue? is not the cause of my trouble clear to me?
Onko minun kielessäni vääryyttä? eikö minun suulakeni ymmärrä vaivoja?
