Job 21
1 Then Job made answer and said,
Job vastasi ja sanoi:
2 Give attention with care to my words; and let this be your comfort.
Kuulkaat visusti minun puhettani, ja antakaat neuvoa teitänne.
3 Let me say what is in my mind, and after that, go on making sport of me.
Kärsikäät minua, että minä myös puhuisin: ja kuin minä puhunut olen, pilkkaa sitte.
4 As for me, is my outcry against man? is it then to be wondered at if my spirit is troubled?
Puhunko minä ihmisen kanssa? miksi ei minun henkeni pitäisi tästä murehtiman?
5 Take note of me and be full of wonder, put your hand on your mouth.
Katsokaat minun päälleni, ja hämmästykäät, ja pankaat kätenne suun eteen.
6 At the very thought of it my flesh is shaking with fear.
Koska minä sitä ajattelen, niin minä peljästyn, ja vavistus tulee minun lihani päälle.
7 Why is life given to the evil-doers? why do they become old and strong in power?
Miksi jumalattomat elävät, tulevat vanhaksi ja lisääntyvät tavarassa?
8 Their children are ever with them, and their offspring before their eyes.
Heidän siemenensä on pysyväinen heidän ympärillänsä, ja heidän sikiänsä ovat läsnä heitä.
9 Their houses are free from fear, and the rod of God does not come on them.
Heidän huoneensa ovat vapaat pelvosta, ja Jumalan vitsa ei ole heidän päällänsä.
10 Their ox is ready at all times to give seed; their cow gives birth, without dropping her young.
Heidän sonninsa päästetään, ja ei käy väärin, heidän lehmänsä poikivat, ja ei ole hedelmättömät.
11 They send out their young ones like a flock, and their children have pleasure in the dance,
Heidän nuoret lapsensa käyvät ulos niinkuin lauma, ja heidän lapsensa hyppäävät.
12 They make songs to the instruments of music, and are glad at the sound of the pipe.
He riemuitsevat trumpuilla ja kanteleilla, ja iloitsevat huiluilla.
13 Their days come to an end without trouble, and suddenly they go down to the underworld. (Sheol h7585)
He vanhenevat hyvissä päivissä, ja menevät silmänräpäyksessä helvettiin. (Sheol h7585)
14 Though they said to God, Go away from us, for we have no desire for the knowledge of your ways.
Jotka sanovat Jumalalle: mene pois meidän tyköämme; sillä emme tahdo tietää sinun tietäs.
15 What is the Ruler of all, that we may give him worship? and what profit is it to us to make prayer to him?
Kuka on Kaikkivaltias, että meidän pitää häntä palveleman? eli mitä meidän siitä hyvää on, että me häntä rukoilemme?
16 Truly, is not their well-being in their power? (The purpose of the evil-doers is far from me.)
Mutta katso, heidän tavaransa ei ole heidän kädessänsä: jumalattomain neuvo pitää kaukana minusta oleman.
17 How frequently is the light of the evil-doers put out, or does trouble come on them? how frequently does his wrath take them with cords?
Kuinka jumalattoman kynttilä sammuu, ja heidän kadotuksensa tulee heidän päällensä? Hänen pitää jakaman surkeutta vihassansa.
18 How frequently are they as dry stems before the wind, or as grass taken away by the storm-wind?
Heidän pitää oleman niinkuin korsi tuulessa, ja niinkuin akanat, jotka tuulispää vie salaisesti pois.
19 You say, God keeps punishment stored up for his children. Let him send it on the man himself, so that he may have the punishment of it!
Jumala säästää hänen onnettomuutensa hänen lapsillensa; koska hän maksaa hänelle, silloin hänen pitää tietämän.
20 Let his eyes see his trouble, and let him be full of the wrath of the Ruler of all!
Hänen silmänsä pitää näkemän hänen kadotuksensa, ja Kaikkivaltiaan vihasta pitää hänen juoman.
21 For what interest has he in his house after him, when the number of his months is ended?
Sillä mitä hän tottelee hänen huonettansa hänen jälkeensä? Ja hänen kuukauttensa luku tuskin tulee puolillensa.
22 Is anyone able to give teaching to God? for he is the judge of those who are on high.
Kuka tahtoo opettaa Jumalaa, joka korkiatkin tuomitsee?
23 One comes to his end in complete well-being, full of peace and quiet:
Tämä kuolee vauraana ja terveenä, rikkaana ja onnellisena.
24 His buckets are full of milk, and there is no loss of strength in his bones.
Hänen piimäastiansa ovat täynnä rieskaa, ja hänen luunsa ovat täynnä ydintä.
25 And another comes to his end with a bitter soul, without ever tasting good.
Mutta toinen kuolee murheellisella mielellä, ja ei koskaan syönyt ilossa.
26 Together they go down to the dust, and are covered by the worm.
Ja he makaavat ynnä maassa, ja madot peittävät heidät.
27 See, I am conscious of your thoughts, and of your violent purposes against me;
Katso, minä tunnen teidän ajatuksenne ja teidän väärän aivoituksenne minua vastaan.
28 For you say, Where is the house of the ruler, and where is the tent of the evil-doer?
Sillä te sanotte: kussa ruhtinaan huone on? ja kussa ovat majat, joissa jumalattomat asuiva?
29 Have you not put the question to the travellers, and do you not take note of their experience?
Ettekö ole tutkineet vaeltavaisilta? ja ettekö tiedä hänen merkkejänsä?
30 How the evil man goes free in the day of trouble, and has salvation in the day of wrath?
Sillä paha säästetään kadotuksen päivään, ja hän pysyy hamaan vihan päivään asti.
31 Who will make his way clear to his face? and if he has done a thing, who gives him punishment for it?
Kuka sanoo hänen edessänsä hänen tiensä? ja kuka kostaa hänelle sen minkä hän tehnyt on?
32 He is taken to his last resting-place, and keeps watch over it.
Mutta hän viedään hautaan, ja täytyy joukossa pysyä.
33 The earth of the valley covering his bones is sweet to him, and all men come after him, as there were unnumbered before him.
Ojan multa kelpasi hänelle, ja kaikki ihmiset viedään hänen perässänsä; ja ne jotka ovat hänen edellänsä olleet, ovat epälukuiset.
34 Why then do you give me comfort with words in which there is no profit, when you see that there is nothing in your answers but deceit?
Miksi te minua lohdutatte turhaan? ja teidän vastauksenne löydetään vääräksi.
