1 Chronicles 14
1 And Hiram, king of Tyre, sent men to David with cedar-trees, and stoneworkers and woodworkers for the building of his house.
Ja Hiram Tyron kuningas lähetti sanansaattajat Davidin tykö, ja sedripuita, muuraajia ja puuseppiä, rakentamaan hänelle huonetta.
2 And David saw that the Lord had made his position safe as king over Israel, lifting up his kingdom on high because of his people Israel.
Ja David ymmärsi, että Herra oli hänen vahvistanut Israelin kuninkaaksi; sillä hänen valtakuntansa korkeni hänen kansansa Israelin tähden.
3 And while he was living in Jerusalem, David took more wives and became the father of more sons and daughters.
Ja David otti vielä emäntiä Jerusalemissa, ja hän siitti vielä poikia ja tyttäriä.
4 These are the names of the children he had in Jerusalem: Shammua and Shobab, Nathan and Solomon
Ja niiden nimet, jotka hänelle olivat syntyneet Jerusalemissa, olivat: Sammua, Sobab, Natan ja Salomo,
5 And Ibhar and Elishua and Elpelet
Jibhar, Elisua ja Elpalet,
6 And Nogah and Nepheg and Japhia
Noga, Nepheg ja Japhia,
7 And Elishama and Beeliada and Eliphelet.
Elisama, Baeljada ja Eliphalet.
8 And when the Philistines had news that David had been made king over all Israel, they went up in search of David, and David, hearing of it, went out against them.
Ja kuin Philistealaiset kuulivat Davidin voidelluksi koko Israelin kuninkaaksi, nousivat kaikki Philistealaiset Davidia etsimään. Kun David sen kuuli, meni hän heitä vastaan.
9 Now the Philistines had come, and had gone out in every direction in the valley of Rephaim.
Ja Philistealaiset tulivat ja levisivät Rephaimin laaksoon.
10 And David, desiring directions from God, said, Am I to go up against the Philistines? and will you give them into my hands? And the Lord said, Go up; for I will give them into your hands.
Mutta David kysyi neuvoa Jumalalta ja sanoi: pitääkö minun menemän ylös Philistealaisia vastaan, ja tahdotkos heitä antaa minun käsiini? Herra sanoi hänelle: mene, ja minä tahdon antaa heidät sinun käsiis.
11 So they went up to Baal-perazim, and David overcame them there, and David said, God has let the forces fighting against me be broken by my hand, as a wall is broken down by rushing water; so they gave that place the name of Baal-perazim.
Ja kuin he menivät ylös Baalperatsimiin päin, löi David heidät siellä; ja David sanoi: Jumala on hajoittanut vihamieheni minun käteni kautta, niinkuin vesi hajoitetaan; sentähden kutsuivat he sen paikan nimen Baalperatsim.
12 And the Philistines did not take their images with them in their flight; and at David's orders they were burned with fire.
Ja he jättivät sinne jumalansa, ja Davidin käskyn jälkeen poltettiin ne tulessa.
13 Then the Philistines again went out in every direction in the valley.
Mutta Philistealaiset kokoontuivat jälleen ja asettivat itsensä alas laaksoon.
14 And David went for directions to God; and God said to him, You are not to go up after them; but, turning away from them, come face to face with them opposite the spice-trees.
Ja David kysyi jälleen neuvoa Jumalalta, ja Jumala sanoi hänelle: ei sinun pidä menemän heidän jälkeensä; mutta poikkea heistä, ettäs tulisit metsäfikunapuiden kohdalla heitä vastaan.
15 And at the sound of footsteps in the tops of the trees, go out to the fight, for God has gone out before you to overcome the army of the Philistines.
Ja kuin kuulet metsäfikunapuiden latvat havisevan, niin mene sotimaan; sillä Jumala on mennyt sinun edelläs lyömään Philistealaisten sotajoukkoa.
16 And David did as the Lord had said; and they overcame the army of the Philistines, attacking them from Gibeon as far as Gezer.
Ja David teki niinkuin Jumala hänelle oli käskenyt; ja he löivät Philistealaisten sotajoukot Gibeonista niin Gaseriin asti.
17 And David's name was honoured in all lands; and the Lord put the fear of him on all nations.
Ja Davidin nimi kuului kaikissa maissa; ja Herra antoi hänen pelkonsa tulla kaikkein pakanain päälle.
