< Psalms 95 >
1 Come, let us sing for joy to the LORD; let us shout to the Rock of our salvation!
Tulkaa, kohottakaamme ilohuuto Herralle, riemuhuuto pelastuksemme kalliolle.
2 Let us enter His presence with thanksgiving; let us make a joyful noise to Him in song.
Käykäämme kiittäen hänen kasvojensa eteen, veisatkaamme hänelle riemuvirsiä.
3 For the LORD is a great God, a great King above all gods.
Sillä Herra on suuri Jumala, suuri kuningas yli kaikkien jumalien.
4 In His hand are the depths of the earth, and the mountain peaks belong to Him.
Maan syvyydet ovat hänen kädessänsä, ja hänen ovat vuorten kukkulat.
5 The sea is His, for He made it, and His hands formed the dry land.
Hänen on meri, sillä hän on sen tehnyt, ja kuiva maa, jonka hänen kätensä ovat valmistaneet.
6 O come, let us worship and bow down; let us kneel before the LORD our Maker.
Tulkaa, kumartukaamme ja polvistukaamme, polvillemme langetkaamme Herran, meidän Luojamme, eteen.
7 For He is our God, and we are the people of His pasture, the sheep under His care. Today, if you hear His voice,
Sillä hän on meidän Jumalamme, ja me olemme kansa, jota hän paimentaa, lauma, jota hänen kätensä kaitsee. Jospa te tänä päivänä kuulisitte hänen äänensä:
8 do not harden your hearts as you did at Meribah, in the day at Massah in the wilderness,
"Älkää paaduttako sydäntänne, niinkuin Meribassa, niinkuin Massan päivänä erämaassa,
9 where your fathers tested and tried Me, though they had seen My work.
jossa teidän isänne minua kiusasivat, jossa he koettelivat minua, vaikka olivat nähneet minun tekoni.
10 For forty years I was angry with that generation, and I said, “They are a people whose hearts go astray, and they have not known My ways.”
Neljäkymmentä vuotta minä olin kyllästynyt siihen sukuun ja sanoin: 'He ovat kansa, jonka sydän on eksynyt, eivätkä he tahdo tietää minun teistäni'.
11 So I swore on oath in My anger, “They shall never enter My rest.”
Ja niin minä vihassani vannoin: 'He eivät pääse minun lepooni'."