Psalms 73
1 A Psalm of Asaph. Surely God is good to Israel, to those who are pure in heart.
Asaphin Psalmi. Totta on Jumala hyvä Israelille, niille, jotka puhtaat sydämestä ovat.
2 But as for me, my feet had almost stumbled; my steps had nearly slipped.
Mutta minä olisin pian jaloillani horjunut: minun askeleeni olisivat lähes liukastuneet.
3 For I envied the arrogant when I saw the prosperity of the wicked.
Sillä minä närkästyin öykkäreistä, että minä näin jumalattomat menestyvän.
4 They have no struggle in their death; their bodies are well-fed.
Sillä ei he ole missään kuoleman hädässä, vaan heidän voimansa pysyy vahvana.
5 They are free of the burdens others carry; they are not afflicted like other men.
Ei he ole vastoinkäymisessä niinkuin muut ihmiset, ja ei heitä vaivata niinkuin muita ihmisiä.
6 Therefore pride is their necklace; a garment of violence covers them.
Sentähden on heidän ylpeytensä koria, ja heidän väkivaltansa kaunistaa heitä.
7 From their prosperity proceeds iniquity; the imaginations of their hearts run wild.
Heidän silmänsä paisuvat lihavuudesta: he tekevät mitä ainoastansa heille kelpaa.
8 They mock and speak with malice; with arrogance they threaten oppression.
Kaikkia he katsovat ylön, ja sitte pahasti puhuvat: he puhuvat ja laittavat ylpiästi.
9 They set their mouths against the heavens, and their tongues strut across the earth.
Mitä he puhuvat, sen täytyy olla taivaasta puhuttu: mitä he sanovat, sen täytyy maan päällä kelvata.
10 So their people return to this place and drink up waters in abundance.
Sentähden noudattaa heitä yhteinen kansa, ja kokoontuvat heidän tykönsä niinkuin vedet,
11 The wicked say, “How can God know? Does the Most High have knowledge?”
Ja sanovat: mitä Jumalan pitäis heitä kysymän? mitä pitäis korkeimman heistä lukua pitämän?
12 Behold, these are the wicked— always carefree as they increase their wealth.
Katso, ne ovat jumalattomat: he ovat onnelliset maailmassa ja rikastuvat.
13 Surely in vain I have kept my heart pure; in innocence I have washed my hands.
Pitäiskö siis sen turhaan oleman, että minun sydämeni nuhteetoinna elää, ja minä pesen viattomuudessa minun käteni?
14 For I am afflicted all day long and punished every morning.
Ja minä ruoskitaan joka päivä, ja minun rangaistukseni on joka aamu käsissä?
15 If I had said, “I will speak this way,” then I would have betrayed Your children.
Minä olisin lähes niin sanonut kuin hekin; mutta katso, niin minä olisin tuominnut kaikki sinun lapses, jotka ikänänsä olleet ovat.
16 When I tried to understand all this, it was troublesome in my sight
Minä ajattelin sitä tutkia; mutta se oli minulle ylen raskas,
17 until I entered God’s sanctuary; then I discerned their end.
Siihenasti kuin minä menin Jumalan pyhään, ja ymmärsin heidän loppunsa.
18 Surely You set them on slick ground; You cast them down into ruin.
Tosin sinä asetit heitä liukkaalle, ja syöksit heitä pohjaan.
19 How suddenly they are laid waste, completely swept away by terrors!
Kuinka he niin pian hukkuvat: he hukkuvat ja saavat kauhian lopun.
20 Like one waking from a dream, so You, O Lord, awaken and despise their form.
Niinkuin uni, koska joku herää, niinpä sinä, Herra teet heidän kuvansa kaupungissa ylönkatsotuksi.
21 When my heart was grieved and I was pierced within,
Vaan kuin se karvasteli minun sydämessäni ja pisti minun munaskuitani,
22 I was senseless and ignorant; I was a brute beast before You.
Silloin olin minä tyhmä ja en mitään tietänyt: minä olin niinkuin nauta sinun edessäs.
23 Yet I am always with You; You hold my right hand.
Kuitenkin minä pysyn alati sinun tykönäs; sillä sinä pidät minun oikiasta kädestäni.
24 You guide me with Your counsel, and later receive me in glory.
Sinä talutat minua neuvollas, ja korjaat minua viimein kunnialla.
25 Whom have I in heaven but You? And on earth I desire no one besides You.
Kuin sinä ainoastansa minulla olisit, niin en minä ensinkään sitte taivaasta eli maasta tottelisi.
26 My flesh and my heart may fail, but God is the strength of my heart and my portion forever.
Vaikka vielä minun ruumiini ja sieluni vaipuis, niin sinä, Jumala, kuitenkin olet aina minun sydämeni uskallus ja minun osani.
27 Those far from You will surely perish; You destroy all who are unfaithful to You.
Sillä katso, jotka sinusta eriävät, ne hukkuvat: sinä kadotat kaikki, jotka sinua vastaan huorin tekevät.
28 But as for me, it is good to draw near to God. I have made the Lord GOD my refuge, that I may proclaim all Your works.
Mutta se on minun iloni, että minä itseni Jumalan tykö pidän, ja panen toivoni Herran, Herran päälle, ilmoittamaan kaikkia sinun töitäs.
