< Psalms 69 >
1 For the choirmaster. To the tune of “Lilies.” Of David. Save me, O God, for the waters are up to my neck.
Davidin Psalmi kukkasista, edelläveisaajalle. Jumala, auta minua; sillä vedet käyvät hamaan minun sieluuni asti.
2 I have sunk into the miry depths, where there is no footing; I have drifted into deep waters, where the flood engulfs me.
Minä vajoon syvään mutaan, jossa ei pohjaa ole: minä olen tullut syviin vesiin, ja virta upottaa minun.
3 I am weary from my crying; my throat is parched. My eyes fail, looking for my God.
Minä väsyn huutamisesta: minun kurkkuni kuivettuu: minun näkyni vaipuu, toivoissani minun Jumalani päälle.
4 Those who hate me without cause outnumber the hairs of my head; many are those who would destroy me— my enemies for no reason. Though I did not steal, I must repay.
Niitä on enempi kuin päässäni hiuksia, jotka ilman syytä minua vihaavat, jotka syyttömästi minun viholliseni ovat, ja minua hukuttavat, ovat väkevät: niitä täytyy minun maksaa, joita en minä ryövännyt.
5 You know my folly, O God, and my guilt is not hidden from You.
Jumala, sinäpä tiedät minun tyhmyyteni, ja minun rikokseni ei ole sinulta salatut.
6 May those who hope in You not be ashamed through me, O Lord GOD of Hosts; may those who seek You not be dishonored through me, O God of Israel.
Älä salli heitä häpiään tulla minun tähteni, jotka sinua odottavat, Herra, Herra Zebaot: älä anna heitä häväistä minun tähteni, jotka sinua etsivät, Israelin Jumala.
7 For I have endured scorn for Your sake, and shame has covered my face.
Sillä sinun tähtes minä pilkkaa kärsin; minun kasvoni ovat täynnä häpiää.
8 I have become a stranger to my brothers and a foreigner to my mother’s sons,
Minä olen muukalaiseksi veljilleni tullut, ja oudoksi äitini lapsille.
9 because zeal for Your house has consumed me, and the insults of those who insult You have fallen on me.
Sillä sinun huonees kiivaus syö minua: ja heidän pilkkansa, jotka sinua pilkkasivat, lankesi minun päälleni.
10 I wept and fasted, but it brought me reproach.
Minä itkin ja paastosin hartaasti, ja minä pilkattiin päälliseksi.
11 I made sackcloth my clothing, and I was sport to them.
Ja minä puin säkin ylleni, ja olin heille sananlaskuksi.
12 Those who sit at the gate mock me, and I am the song of drunkards.
Jotka portissa istuvat, ne minusta jaarittelevat, ja juodessansa he minusta lauleskelevat.
13 But my prayer to You, O LORD, is for a time of favor. In Your abundant loving devotion, O God, answer me with Your sure salvation.
Mutta minä rukoilen sinua, Herra, otollisella ajalla, Jumala, sinun suuren laupiutes puolesta: kuule minua sinun autuutes totuuden tähden.
14 Rescue me from the mire and do not let me sink; deliver me from my foes and out of the deep waters.
Pelasta minua loasta, etten minä vajoaisi; että minä pelastettaisiin vihollisistani ja syvistä vesistä.
15 Do not let the floods engulf me or the depths swallow me up; let not the Pit close its mouth over me.
Ettei vuo minua upottaisi ja syvyydet minua lainoaisi, eikä kaivon suu suljettaisi minun päälleni.
16 Answer me, O LORD, for Your loving devotion is good; turn to me in keeping with Your great compassion.
Kuule minua, Herra; sillä sinun laupiutes on hyvä: käännä sinuas minun puoleeni, sinun suuren laupiutes tähden.
17 Hide not Your face from Your servant, for I am in distress. Answer me quickly!
Ja älä peitä kasvojas palvelialtas; sillä minä ahdistetaan: kuultele minua nopiasti.
18 Draw near to my soul and redeem me; ransom me because of my foes.
Lähene minun sieluani, ja lunasta häntä: minun vihollisteni tähden pelasta minua.
19 You know my reproach, my shame and disgrace. All my adversaries are before You.
Sinäpä tiedät pilkkani, häpiäni ja häväistykseni: kaikki minun viholliseni ovat edessäs.
20 Insults have broken my heart, and I am in despair. I looked for sympathy, but there was none, for comforters, but I found no one.
Pilkka särkee minun sydämeni ja vaivaa minua: minä odotan, jos joku armahtais, ja ei ole kenkään, ja lohduttajia, vaan en ketään löydä.
21 They poisoned my food with gall and gave me vinegar to quench my thirst.
Ja he antoivat minulle sappea syödäkseni, ja etikkaa juodakseni minun janossani.
22 May their table become a snare; may it be a retribution and a trap.
Heidän pöytänsä olkoon heille paulaksi, sekä kostoksi että lankeemiseksi.
23 May their eyes be darkened so they cannot see, and their backs be bent forever.
Tulkoon heidän silmänsä pimiäksi, ettei he näkisi, ja salli heidän lanteensa aina horjua.
24 Pour out Your wrath upon them, and let Your burning anger overtake them.
Vuodata närkästykses heidän päällensä, ja hirmuinen vihas käsittäköön heitä,
25 May their place be deserted; let there be no one to dwell in their tents.
Olkoon heidän huoneensa kylmillä; ja ei kenkään olko, joka heidän majassansa asuis.
26 For they persecute the one You struck and recount the pain of those You wounded.
Sillä he vainoovat sitä, jota lyönyt olet, ja juttelevat niiden kipua, joita haavoittanut olet.
27 Add iniquity to their iniquity; let them not share in Your righteousness.
Salli heitä langeta synnistä syntiin, ettei he tulisi sinun vanhurskautees.
28 May they be blotted out of the Book of Life and not listed with the righteous.
Pyyhi heitä eläväin kirjasta, ettei he kirjoitettaisi vanhurskasten kanssa.
29 But I am in pain and distress; let Your salvation protect me, O God.
Mutta minä olen raadollinen ja murheellinen: Jumala, sinun autuutes suojelkoon minua!
30 I will praise God’s name in song and exalt Him with thanksgiving.
Minä kiitän Jumalan nimeä veisuulla, ja suuresti ylistän häntä kiitoksella.
31 And this will please the LORD more than an ox, more than a bull with horns and hooves.
Se kelpaa paremmin Herralle kuin härkä taikka mulli, jolla ovat sarvet ja sorkat.
32 The humble will see and rejoice. You who seek God, let your hearts be revived!
Raadolliset näkevät sen ja iloitsevat, ja jotka Jumalaa etsivät, heidän sydämensä pitää elämän.
33 For the LORD listens to the needy and does not despise His captive people.
Sillä Herra kuulee köyhiä, ja ei hän vankiansa katso ylön.
34 Let heaven and earth praise Him, the seas and everything that moves in them.
Kiittäkään häntä taivaat ja maa, meri, ja kaikki kuin niissä liikkuvat.
35 For God will save Zion and rebuild the cities of Judah, that they may dwell there and possess it.
Sillä Jumala auttaa Zionia ja rakentaa Juudan kaupungit, että siellä asutaan, ja se perinnöllä omistetaan.
36 The descendants of His servants will inherit it, and those who love His name will settle in it.
Ja hänen palveliainsa siemen sen perii: ja ne, jotka hänen nimeänsä rakastavat, pitää asuman siinä.