Proverbs 5
1 My son, pay attention to my wisdom; incline your ear to my insight,
Poikani, ota vaari viisaudestani: kallista korvas oppiini,
2 that you may maintain discretion and your lips may preserve knowledge.
Ettäs pitäisit hyvän neuvon, ja sinun huules pitäis toimen.
3 Though the lips of the forbidden woman drip honey and her speech is smoother than oil,
Sillä porton huulet ovat niin kuin mesileipä, ja hänen kitansa liukkaampi kuin öljy;
4 in the end she is bitter as wormwood, sharp as a double-edged sword.
Mutta viimeiseltä karvas kuin koiruoho, ja terävä kuin kaksiteräinen miekka.
Hänen jalkansa menevät alas kuolemaan, ja hänen askeleensa joutuvat helvettiin. (Sheol h7585)
6 She does not consider the path of life; she does not know that her ways are unstable.
Ei hän käy kohdastansa elämän tielle: huikentelevaiset ovat hänen astumisensa, niin ettei hän tiedä, kuhunka hän menee.
7 So now, my sons, listen to me, and do not turn aside from the words of my mouth.
Niin kuulkaat nyt minua, lapseni, ja älkäät poiketko minun puheistani.
8 Keep your path far from her; do not go near the door of her house,
Olkoon sinun ties kaukana hänestä, ja älä lähesty hänen hänen huoneensa ovea,
9 lest you concede your vigor to others, and your years to one who is cruel;
Ettes antaisi kunniaas muukalaisille, ja vuosias julmille;
10 lest strangers feast on your wealth, and your labors enrich the house of a foreigner.
Ettei muukalaiset ravittaisi sinun varastas, ja sinun työs olis toisen huoneessa,
11 At the end of your life you will groan when your flesh and your body are spent,
Ja sinä viimein huokaisit, koska elämäs ja hyvyytes tuhlannut olet,
12 and you will say, “How I hated discipline, and my heart despised reproof!
Ja sanoisit: voi! kuinka minä olen vihannut hyvää neuvoa, ja sydämeni on hyljännyt kurituksen!
13 I did not listen to the voice of my teachers or incline my ear to my mentors.
Ja en kuullut opettajani ääntä, enkä kallistanut korvaani opettajaini puoleen!
14 I am on the brink of utter ruin in the midst of the whole assembly.”
Minä olen lähes kaikkeen pahuuteen joutunut, kaiken kansan ja seurakunnan keskellä.
15 Drink water from your own cistern, and running water from your own well.
Juo vettä kaivostas, ja mitä lähteestäs vuotaa.
16 Why should your springs flow in the streets, your streams of water in the public squares?
Anna luontolähtees vuotaa ulos, ja vesiojas kujille.
17 Let them be yours alone, never to be shared with strangers.
Mutta pidä ne yksinäs, ja ei yksikään muukalainen sinun kanssas.
18 May your fountain be blessed, and may you rejoice in the wife of your youth:
Sinun kaivos olkoon siunattu, ja iloitse nuoruutes vaimosta.
19 A loving doe, a graceful fawn— may her breasts satisfy you always; may you be captivated by her love forever.
Se on suloinen niinkuin naaras hirvi, ja otollinen niinkuin metsävuohi: hänen rakkautensa sinua aina ravitkoon; ja iloita itseäs aina hänen rakkaudestansa.
20 Why be captivated, my son, by an adulteress, or embrace the bosom of a stranger?
Poikani, miksis annat muukalaisen sinuas pettää, ja halajat vierasta syliä?
21 For a man’s ways are before the eyes of the LORD, and the LORD examines all his paths.
Sillä Herran edessä ovat kaikkien ihmisten tiet, ja hän tutkii kaikki heidän askeleensa.
22 The iniquities of a wicked man entrap him; the cords of his sin entangle him.
Jumalattoman vääryys käsittää hänen, ja hänen syntinsä paulat ottavat hänet kiinni.
23 He dies for lack of discipline, led astray by his own great folly.
Hänen pitää kuoleman, ettei hän antanut opettaa itsiänsä, ja suuressa tyhmyydessänsä tulee hän petetyksi.
