Proverbs 31
1 These are the words of King Lemuel—the burden that his mother taught him:
Kuningas Lemuelin sanat: oppi, jonka hänen äitinsä hänelle opetti:
2 What shall I say, O my son? What, O son of my womb? What, O son of my vows?
Ah minun poikani, ah minun kohtuni poika, ah minun toivottu poikani!
3 Do not spend your strength on women or your vigor on those who ruin kings.
Älä anna vaimon saada tavaraas, ja älä käy niillä retkillä, joissa kuninkaat turmeltuvat.
4 It is not for kings, O Lemuel, it is not for kings to drink wine, or for rulers to crave strong drink,
Ei kuningasten, o Lemuel, ei sovi kuningasten viinaa juoda, eli ruhtinasten väkeviä juotavia,
5 lest they drink and forget what is decreed, depriving all the oppressed of justice.
Ettei he joisi, ja oikeutta unohtaisi, ja vääntelisi köyhäin asiaa.
6 Give strong drink to one who is perishing, and wine to the bitter in soul.
Antakaat väkeviä juotavia niille, jotka hukkumallnsa ovat, ja viinaa murheellisille sieluille,
7 Let him drink and forget his poverty, and remember his misery no more.
Että he joisivat, ja unohtaisivat ahdistuksensa, ja ei enää johdattaisi mieleensä viheliäisyyttänsä.
8 Open your mouth for those with no voice, for the cause of all the dispossessed.
Avaa suus mykän edessä, ja auta hyljättyin asiaa.
9 Open your mouth, judge righteously, and defend the cause of the poor and needy.
Avaa suus, ja tuomitse oikein, ja pelasta vaivainen ja köyhä.
10 A wife of noble character, who can find? She is far more precious than rubies.
Joka toimellisen vaimon löytää, se on kalliimpi kuin kaikkein kallimmat päärlyt:
11 The heart of her husband trusts in her, and he lacks nothing of value.
Hänen miehensä sydän uskaltaa häneen: hänen elatuksensa ei puutu häneltä.
12 She brings him good and not harm all the days of her life.
Hän tekee hänelle hyvää ja ei pahaa kaikkena elinaikanansa.
13 She selects wool and flax and works with eager hands.
Hän harjoittaa itsensä villoissa ja pellavissa, ja tekee mielellänsä työtä käsillänsä.
14 She is like the merchant ships, bringing her food from afar.
Hän on niinkuin kauppamiehen haaksi, joka elatuksensa tuo kaukaa.
15 She rises while it is still night to provide food for her household and portions for her maidservants.
Hän nousee yöllä, ja antaa perheellensä ruokaa, ja piioillensa heidän osansa.
16 She appraises a field and buys it; from her earnings she plants a vineyard.
Hän pyytää peltoa ja saa sen, ja istutaa viinapuita kättensä hedelmästä.
17 She girds herself with strength and shows that her arms are strong.
Hän vyöttää kupeensa väkevydellä, ja vahvistaa käsivartensa.
18 She sees that her gain is good, and her lamp is not extinguished at night.
Hän näkee askareensa hyödylliseksi: hänen kynttiläänsä ei sammuteta yöllä.
19 She stretches out her hands to the distaff and grasps the spindle with her fingers.
Hän ojentaa kätensä rukkiin, ja tarttuu sormillansa kehrävarteen.
20 She opens her arms to the poor and reaches out her hands to the needy.
Hän kohottaa kätensä köyhille, ja ojentaa kätensä tarvitseville.
21 When it snows, she has no fear for her household, for they are all clothed in scarlet.
Ei hän pelkää lunta huoneessansa; sillä kaikella hänen perheellänsä ovat kaksinkertaiset vaatteet.
22 She makes coverings for her bed; her clothing is fine linen and purple.
Hän tekee itsellensä makausvaatteita: valkia kallis liina ja purppura ovat hänen pukunsa.
23 Her husband is known at the city gate, where he sits among the elders of the land.
Hänen miehensä on tuttu porteissa, istuissansa maan vanhimpain tykönä.
24 She makes linen garments and sells them; she delivers sashes to the merchants.
Hän tekee kallista liinaa ja myy sitä, ja antaa vyön kauppaajalle.
25 Strength and honor are her clothing, and she can laugh at the days to come.
Väkevyys ja kunnia on hänen pukunsa, ja hän nauraa seuraavaiselle ajalle.
26 She opens her mouth with wisdom, and faithful instruction is on her tongue.
Hän avaa suunsa viisaudessa, ja hänen kielensä on suloinen oppi.
27 She watches over the affairs of her household and does not eat the bread of idleness.
Hän katselee kurkistellen, kuinka hänen huoneessansa kaikki asiat ovat, ja ei syö laiskuudessa leipäänsä.
28 Her children rise up and call her blessed; her husband praises her as well:
Hänen poikansa tulevat ja ylistävät häntä autuaaksi: hänen miehensä kiittää häntä sanoen:
29 “Many daughters have done noble things, but you surpass them all!”
Moni tytär käyttää itsensä kauniisti; mutta sinä käyt ylitse heidän kaikkein.
30 Charm is deceptive and beauty is fleeting, but a woman who fears the LORD is to be praised.
Otollinen olla on petollisuus, ihana olla on turha; vaan vaimo, joka Herraa pelkää, ylistetään.
31 Give her the fruit of her hands, and let her works praise her at the gates.
Antakaat hänelle kättensä hedelmästä, ja hänen kättensä työt kiittäkään häntä porteissa.
