John 10
1 “Truly, truly, I tell you, whoever does not enter the sheepfold by the gate, but climbs in some other way, is a thief and a robber.
Totisesti, totisesti sanon minä teille: joka ei ovesta mene sisälle lammashuoneesen, vaan astuu siihen muualta, se on varas ja ryöväri.
2 But the one who enters by the gate is the shepherd of the sheep.
Mutta joka oven kautta sisälle menee, se on lammasten paimen:
3 The gatekeeper opens the gate for him, and the sheep listen for his voice. He calls his own sheep by name and leads them out.
Sille ovenvartia avaa, ja lampaat kuulevat hänen äänensä. Ja omia lampaitansa kutsuu hän nimeltänsä, ja vie heidät ulos.
4 When he has brought out all his own, he goes on ahead of them, and his sheep follow him because they know his voice.
Ja kuin hän omat lampaansa päästää ulos, käy hän heidän edellänsä, ja lampaat seuraavat häntä, sillä he tuntevat hänen äänensä.
5 But they will never follow a stranger; in fact, they will flee from him because they do not recognize his voice.”
Mutta ei he muukalaita seuraa, vaan pakenevat häntä; sillä ei he tunne muukalaisten ääntä.
6 Jesus spoke to them using this illustration, but they did not understand what He was telling them.
Tämän tapauksen sanoi Jesus heille; mutta ei he niitä ymmärtäneet, mitä hän heille sanoi.
7 So He said to them again, “Truly, truly, I tell you, I am the gate for the sheep.
Niin Jesus sanoi taas heille: totisesti, totisesti sanon minä teille: minä olen lammasten ovi.
8 All who came before Me were thieves and robbers, but the sheep did not listen to them.
Kaikki, jotka minun edelläni ovat tulleet, ovat varkaat ja ryövärit: vaan ei lampaat kuulleet heitä.
9 I am the gate. If anyone enters through Me, he will be saved. He will come in and go out and find pasture.
Minä olen ovi: jos joku minun kauttani menee sisälle, se tulee autuaaksi, ja menee sisälle ja ulos, ja löytää laitumen.
10 The thief comes only to steal and kill and destroy. I have come that they may have life, and have it in all its fullness.
Ei varas tule muuta kuin varastamaan ja tappamaan ja kadottamaan: minä tulin, että heillä pitää elämä oleman ja yltäkyllä oleman.
11 I am the good shepherd. The good shepherd lays down His life for the sheep.
Minä olen hyvä paimen: hyvä paimen antaa henkensä lammasten edestä.
12 The hired hand is not the shepherd, and the sheep are not his own. When he sees the wolf coming, he abandons the sheep and runs away. Then the wolf pounces on them and scatters the flock.
Mutta palkollinen, joka ei ole paimen, eikä lampaat ole hänen omansa: kuin hän näkee suden tulevan, niin hän jättää lampaat ja pakenee; ja susi raatelee ja haaskaa lampaat.
13 The man runs away because he is a hired servant and is unconcerned for the sheep.
Mutta palkollinen pakenee, sillä hän on palkollinen, eikä tottele lampaista.
14 I am the good shepherd. I know My sheep and My sheep know Me,
Minä olen hyvä paimen, joka tunnen omani, ja minä tunnetaan myös omiltani,
15 just as the Father knows Me and I know the Father. And I lay down My life for the sheep.
Niinkuin Isä minun tuntee, ja minä tunnen Isän: ja panen henkeni lammasten edestä.
16 I have other sheep that are not of this fold. I must bring them in as well, and they will listen to My voice. Then there will be one flock and one shepherd.
Minulla on myös muita lampaita, jotka ei ole tästä lammashuoneesta: ne pitää minun myös tänne saattaman: ja he saavat kuulla minun ääneni; ja pitää oleman yksi lammashuone ja yksi paimen.
17 The reason the Father loves Me is that I lay down My life in order to take it up again.
Sentähden Isä minua rakastaa, sillä minä panen henkeni, että minä sen jälleen otan.
18 No one takes it from Me, but I lay it down of My own accord. I have authority to lay it down and authority to take it up again. This charge I have received from My Father.”
Ei ota kenkään sitä minulta, vaan minä panen sen itsestäni. Minulla on valta sitä panna, ja minulla on valta sitä taas ottaa. Sen käskyn minä sain Isältäni.
19 Again there was division among the Jews because of Jesus’ message.
Niin tuli taas riita Juudalaisten keskellä näiden puhetten tähden.
20 Many of them said, “He is demon-possessed and insane. Why would you listen to Him?”
Ja moni heistä sanoi: hänellä on perkele, ja hän on mieletöin: mitä te häntä kuultelette?
21 But others replied, “These are not the words of a man possessed by a demon. Can a demon open the eyes of the blind?”
Mutta muut sanoivat: ei ne ole riivatun puheet: taitaako perkele sokian silmät avata?
22 At that time the Feast of Dedication took place in Jerusalem. It was winter,
Ja Jerusalemissa oli kirkkomessu, ja talvi oli,
23 and Jesus was walking in the temple courts in Solomon’s Colonnade.
Ja Jesus käveli templissä Salomon esihuoneessa.
24 So the Jews gathered around Him and demanded, “How long will You keep us in suspense? If You are the Christ, tell us plainly.”
Niin Juudalaiset piirittivät hänen ja sanoivat hänelle: kuinka kauvan sinä meitä pidät ylös? Jos olet Kristus, niin sano meille selkiästi.
25 “I already told you,” Jesus replied, “but you did not believe. The works I do in My Father’s name testify on My behalf.
Jesus vastasi heitä: minä olen sen teille sanonut, ja ette usko: ne työt, jotka minä teen Isäni nimeen, todistavat minusta.
26 But because you are not My sheep, you refuse to believe.
Mutta ette usko: sillä ette ole minun lampaistani, miinkuin minä teille sanoin.
27 My sheep listen to My voice; I know them, and they follow Me.
Minun lampaani kuulevat minun ääneni, ja minä tunnen heidät, ja he seuraavat minua:
29 My Father who has given them to Me is greater than all. No one can snatch them out of My Father’s hand.
Minun isäni, joka ne minulle antoi, on suurempi kaikkia: ja ei kenkään taida heitä reväistä minun Isäni kädestä.
30 I and the Father are one.”
Minä ja Isä olemme yhtä.
31 At this, the Jews again picked up stones to stone Him.
Niin Juudalaiset poimivat taas kiviä häntä kivittääksensä.
32 But Jesus responded, “I have shown you many good works from the Father. For which of these do you stone Me?”
Jesus vastasi heitä: minä osoitin teille Isältäni monta hyvää työtä: minkä työn tähden niistä te siis minun kivitätte?
33 “We are not stoning You for any good work,” said the Jews, “but for blasphemy, because You, who are a man, declare Yourself to be God.”
Juudalaiset vastasivat häntä, sanoen: emme sinua hyvän työn tähden kivitä, vaan pilkan tähden, ja että sinä, joka ihminen olet, teet itses Jumalaksi.
34 Jesus replied, “Is it not written in your Law: ‘I have said you are gods’?
Jesus vastasi heitä: eiko teidän laissanne ole kirjoitettu: minä sanon, te olette jumalat?
35 If he called them gods to whom the word of God came—and the Scripture cannot be broken—
Jos hän ne kutsui jumaliksi, joille Jumalan sana tapahtui, ja ei kirjoitus taideta rikottaa:
36 then what about the One whom the Father sanctified and sent into the world? How then can you accuse Me of blasphemy for stating that I am the Son of God?
Ja te sanotte hänelle, jonka Isä on pyhittänyt ja lähettänyt maailmaan: sinä pilkkaat Jumalaa, että minä sanoin: minä olen Jumalan Poika.
37 If I am not doing the works of My Father, then do not believe Me.
Ellen minä tee minun Isäni töitä, niin älkäät minua uskoko.
38 But if I am doing them, even though you do not believe Me, believe the works themselves, so that you may know and understand that the Father is in Me, and I am in the Father.”
Mutta jos minä niitä teen, ja jos ette minua usko, niin uskokaat ne työt, että te tuntisitte ja uskoisitte Isän olevan minussa ja minun hänessä.
39 At this, they tried again to seize Him, but He escaped their grasp.
Niin he etsivät taas häntä kiinni ottaaksensa, mutta hän läksi heidän käsistänsä,
40 Then Jesus went back across the Jordan to the place where John had first been baptizing, and He stayed there.
Ja meni jälleen toiselle puolelle Jordania, siihen paikkaan, jossa Johannes ensin kasti, ja viipyi siinä.
41 Many came to Him and said, “Although John never performed a sign, everything he said about this man was true.”
Ja monta tuli hänen tykönsä, ja sanoivat: ei Johannes yhtäkään ihmettä tehnyt; mutta kaikki mitä Johannes tästä sanoi, ne ovat todet.
42 And many in that place believed in Jesus.
Ja monta uskoi sillä hänen päällensä.
