Job 9
1 Then Job answered:
Job vastasi ja sanoi:
2 “Yes, I know that it is so, but how can a mortal be righteous before God?
"Totisesti minä tiedän, että niin on; kuinka voisi ihminen olla oikeassa Jumalaa vastaan!
3 If one wished to contend with God, he could not answer Him one time out of a thousand.
Jos ihminen tahtoisi riidellä hänen kanssaan, ei hän voisi vastata hänelle yhteen tuhannesta.
4 God is wise in heart and mighty in strength. Who has resisted Him and prospered?
Hän on viisas mieleltään ja väkevä voimaltaan kuka on niskoitellut häntä vastaan ja jäänyt rankaisematta?
5 He moves mountains without their knowledge and overturns them in His anger.
Hän siirtää vuoret äkkiarvaamatta, hän kukistaa ne vihassansa;
6 He shakes the earth from its place, so that its foundations tremble.
hän järkyttää maan paikaltaan, ja sen patsaat vapisevat;
7 He commands the sun not to shine; He seals off the stars.
hän kieltää aurinkoa, ja se ei nouse, ja hän lukitsee tähdet sinetillään;
8 He alone stretches out the heavens and treads on the waves of the sea.
hän yksinänsä levittää taivaat ja tallaa meren kuohun kukkuloita;
9 He is the Maker of the Bear and Orion, of the Pleiades and the constellations of the south.
hän loi Seulaset ja Kalevanmiekan, Otavan ja eteläiset tähtitarhat;
10 He does great things beyond searching out, and wonders without number.
hän tekee suuria, tutkimattomia tekoja, ihmeitä ilman määrää.
11 Were He to pass by me, I would not see Him; were He to move, I would not recognize Him.
Katso, hän käy ohitseni, enkä minä häntä näe; hän liitää ohi, enkä minä häntä huomaa.
12 If He takes away, who can stop Him? Who dares to ask Him, ‘What are You doing?’
Katso, hän tempaa saaliinsa, kuka voi häntä estää, kuka sanoa hänelle: 'Mitä sinä teet?'
13 God does not restrain His anger; the helpers of Rahab cower beneath Him.
Jumala ei taltu vihastansa; hänen allensa vaipuvat Rahabin auttajat.
14 How then can I answer Him or choose my arguments against Him?
Minäkö sitten voisin vastata hänelle, valita sanojani häntä vastaan?
15 For even if I were right, I could not answer. I could only beg my Judge for mercy.
Vaikka oikeassakin olisin, en saisi vastatuksi; minun täytyisi tuomariltani armoa anoa.
16 If I summoned Him and He answered me, I do not believe He would listen to my voice.
Jos minä huutaisin ja hän minulle vastaisikin, en usko, että hän ottaisi korviinsa huutoani,
17 For He would crush me with a tempest and multiply my wounds without cause.
hän, joka ajaa minua takaa myrskytuulessa ja lisää haavojeni lukua syyttömästi,
18 He does not let me catch my breath, but overwhelms me with bitterness.
joka ei anna minun vetää henkeäni, vaan täyttää minut katkeralla tuskalla.
19 If it is a matter of strength, He is indeed mighty! If it is a matter of justice, who can summon Him?
Jos väkevän voimaa kysytään, niin hän sanoo: 'Tässä olen!' mutta jos oikeutta, niin: 'Kuka vetää minut tilille?'
20 Even if I were righteous, my mouth would condemn me; if I were blameless, it would declare me guilty.
Vaikka olisin oikeassa, niin oma suuni tuomitsisi minut syylliseksi; vaikka olisin syytön, niin hän kuitenkin minut vääräksi tekisi.
21 Though I am blameless, I have no concern for myself; I despise my own life.
Syytön minä olen. En välitä hengestäni, elämäni on minulle halpa.
22 It is all the same, and so I say, ‘He destroys both the blameless and the wicked.’
Yhdentekevää kaikki; sentähden minä sanon: hän lopettaa niin syyttömän kuin syyllisenkin.
23 When the scourge brings sudden death, He mocks the despair of the innocent.
Jos ruoska äkkiä surmaa, niin hän pilkkaa viattomain epätoivoa.
24 The earth is given into the hand of the wicked; He blindfolds its judges. If it is not He, then who is it?
Maa on jätetty jumalattoman valtaan, hän peittää sen tuomarien kasvot-ellei hän, kuka sitten?
25 My days are swifter than a runner; they flee without seeing good.
Minun päiväni rientävät juoksijata nopeammin, pakenevat onnea näkemättä,
26 They sweep by like boats of papyrus, like an eagle swooping down on its prey.
ne kiitävät pois niinkuin ruokovenheet, niinkuin kotka, joka iskee saaliiseen.
27 If I were to say, ‘I will forget my complaint and change my expression and smile,’
Jos ajattelen: tahdon unhottaa tuskani, muuttaa muotoni ja ilostua,
28 I would still dread all my sufferings; I know that You will not acquit me.
niin minä kauhistun kaikkia kipujani, tiedän, ettet julista minua viattomaksi.
29 Since I am already found guilty, why should I labor in vain?
Syyllisenä täytyy minun olla; miksi turhaan itseäni vaivaan?
30 If I should wash myself with snow and cleanse my hands with lye,
Jos vaikka lumessa peseytyisin ja puhdistaisin käteni lipeällä,
31 then You would plunge me into the pit, and even my own clothes would despise me.
silloinkin sinä upottaisit minut likakuoppaan, niin että omat vaatteeni minua inhoisivat.
32 For He is not a man like me, that I can answer Him, that we can take each other to court.
Sillä ei ole hän ihminen niinkuin minä, voidakseni vastata hänelle ja käydäksemme oikeutta keskenämme.
33 Nor is there a mediator between us, to lay his hand upon us both.
Ei ole meillä riidanratkaisijaa, joka laskisi kätensä meidän molempien päälle
34 Let Him remove His rod from me, so that His terror will no longer frighten me.
ja ottaisi hänen vitsansa pois minun päältäni, niin ettei hänen kauhunsa peljättäisi minua;
35 Then I would speak without fear of Him. But as it is, I am on my own.
silloin minä puhuisin enkä häntä pelkäisi, sillä ei ole mitään sellaista tunnollani."
