< Job 8 >
1 Then Bildad the Shuhite replied:
Niin vastasi Bildad Suasta ja sanoi:
2 “How long will you go on saying such things? The words of your mouth are a blustering wind.
Kuinka kauvan sinä tahdot näitä puhua? ja sinun suus puheet ovat niinkuin väkevä tuuli?
3 Does God pervert justice? Does the Almighty pervert what is right?
Väärinkö Jumala tuomitsee, eli rikkooko Kaikkivaltias oikeuden?
4 When your children sinned against Him, He gave them over to their rebellion.
Jos poikas ovat syntiä tehneet hänen edessänsä, niin hän on hyljännyt heitä heidän pahain tekoinsa tähden.
5 But if you would earnestly seek God and ask the Almighty for mercy,
Mutta jos sinä aikanansa etsit Jumalaa, ja rukoilet Kaikkivaltiasta hartaasti,
6 if you are pure and upright, even now He will rouse Himself on your behalf and restore your righteous estate.
Ja jos sinä olet puhdas ja hyvä, niin hän herättää sinun, ja taas tekee rauhalliseksi hurskautes majan.
7 Though your beginnings were modest, your latter days will flourish.
Ja kussa sinulla oli ennen vähä, pitää tästedes sinulle sangen paljon lisääntymän.
8 Please inquire of past generations and consider the discoveries of their fathers.
Sillä kysy nyt entisiltä sukukunnilta, ja rupee kysymään heidän isiltänsä.
9 For we were born yesterday and know nothing; our days on earth are but a shadow.
Sillä me olemme niinkuin eilen tulleet, ja emme mitään tiedä: meidän elämämme on niinkuin varjo maan päällä.
10 Will they not teach you and tell you, and speak from their understanding?
Heidän pitää opettaman sinua, ja sanoman sinulle, ja tuoman puheensa edes sydämestänsä.
11 Does papyrus grow where there is no marsh? Do reeds flourish without water?
Kasvaako kaisla, ellei seiso loassa? eli kasvaako ruoho ilman vettä?
12 While the shoots are still uncut, they dry up quicker than grass.
Koska se vielä kukoistaa ennenkuin se niitetään, kuivettuu se ennenkuin heinä korjataan.
13 Such is the destiny of all who forget God; so the hope of the godless will perish.
Niin käy kaikkein niiden, jotka Jumalan unhottavat, ja ulkokullattuin toivo katoo.
14 His confidence is fragile; his security is in a spider’s web.
Sillä hänen toivonsa tulee tyhjäksi, ja hänen uskalluksensa niinkuin hämähäkin verkko.
15 He leans on his web, but it gives way; he holds fast, but it does not endure.
Hän luottaa huoneensa päälle, ja ei se pidä seisoman; hän turvaa siihen, ja ei se pidä pysyväinen oleman.
16 He is a well-watered plant in the sunshine, spreading its shoots over the garden.
Se viheriöitsee kyllä ennen auringon nousemaa, ja sen heikot oksat kasvavat hänen yrttitarhassansa.
17 His roots wrap around the rock heap; he looks for a home among the stones.
Hänen juurensa seisoo paksuna lähteen tykönä, ja huoneet kivien päällä.
18 If he is uprooted from his place, it will disown him, saying, ‘I never saw you.’
Mutta koska hän nielee sen paikastansa, kieltää hän sen, niinkuin ei olis nähnytkään sitä.
19 Surely this is the joy of his way; yet others will spring from the dust.
Katso, tämä on hänen menonsa riemu; ja toiset taas kasvavat tuhasta.
20 Behold, God does not reject the blameless, nor will He strengthen the hand of evildoers.
Sentähden katso, ei Jumala hyviä hylkää, eikä vahvista pahain kättä,
21 He will yet fill your mouth with laughter, and your lips with a shout of joy.
Siihen asti että sinun suus naurulla täytetään ja huules riemulla.
22 Your enemies will be clothed in shame, and the tent of the wicked will be no more.”
Mutta ne jotka sinua vihaavat, pitää häpiään tuleman; ja jumalattomain asuinsia ei pidä pysyväinen oleman.