Job 39
1 “Do you know when mountain goats give birth? Have you watched the doe bear her fawn?
Tiedätkös, koska metsävuohet poikivat, eli oletkos havainnut peurat käyvän tiineenä?
2 Can you count the months they are pregnant? Do you know the time they give birth?
Oletkos lukenut heidän kuukautensa, koska ne täydellänsä ovat? eli tiedätkös ajan, koska he poikivat?
3 They crouch down and bring forth their young; they deliver their newborn.
He kumartavat heitänsä poikiessansa, ja ajavat sen pois, josta heillä kipu on.
4 Their young ones thrive and grow up in the open field; they leave and do not return.
Heidän poikansa vahvistuvat ja kasvavat jyvistä: ne menevät ulos, ja ei palaja heidän tykönsä.
5 Who set the wild donkey free? Who released the swift donkey from the harness?
Kuka on metsä-aasin antanut niin vapaana käydä? kuka on metsä-aasin siteen päästänyt?
6 I made the wilderness his home and the salt flats his dwelling.
Jolle minä olen erämaan huoneeksi antanut ja korven asuinsiaksi.
7 He scorns the tumult of the city and never hears the shouts of a driver.
Hän katsoo ylön kaupungin pauhinaa: vartian huutoa ei hän kuule.
8 He roams the mountains for pasture, searching for any green thing.
Hän katsoo vuorella laiduntansa, ja etsii kussa viheriäistä on.
9 Will the wild ox consent to serve you? Will he stay by your manger at night?
Luuletkos yksisarvisen palvelevan sinuas, ja makaavan yötä sinun seimelläs?
10 Can you hold him to the furrow with a harness? Will he plow the valleys behind you?
Taidatkos sitoa yksisarvisen vaolle köydellä, niin että hän kiskois ketoa laaksossa sinun perässäs?
11 Can you rely on his great strength? Will you leave your hard work to him?
Taidatkos sinus luottaa häneen, ehkä hän paljon voi, ja jättää työs hänen haltuunsa?
12 Can you trust him to bring in your grain and gather it to your threshing floor?
Uskotkos hänen siemenes kotia tuovan, ja riihees kokoovan?
13 The wings of the ostrich flap joyfully, but cannot match the pinions and feathers of the stork.
Ovatko riikinkukkoin sulat kauniimmat kuin nälkäkurjen sulat?
14 For she leaves her eggs on the ground and lets them warm in the sand.
Joka munansa jättää maahan, ja antaa maan lämpimän hautoa niitä.
15 She forgets that a foot may crush them, or a wild animal may trample them.
Hän unohtaa ne tallattavan, ja että peto kedolla ne rikkois.
16 She treats her young harshly, as if not her own, with no concern that her labor was in vain.
Hän on niin kova poikiansa vastaan, kuin ei ne hänen olisikaan: Ei hän tottele turhaan työtä tehdä.
17 For God has deprived her of wisdom; He has not endowed her with understanding.
Sillä Jumala on häneltä taidon ottanut pois, ja ei ole antanut hänelle ymmärrystä.
18 Yet when she proudly spreads her wings, she laughs at the horse and its rider.
Kuin hän ylentää itsensä korkeuteen, nauraa hän hevosta ja miestä.
19 Do you give strength to the horse or adorn his neck with a mane?
Taidatkos antaa hevoselle väen, eli taidatkos kaunistaa hänen kaulansa hirnumisella?
20 Do you make him leap like a locust, striking terror with his proud snorting?
Taidatkos peljättää hänen niinkuin heinäsirkan? peljättävä on hänen sieramiensa päristys.
21 He paws in the valley and rejoices in his strength; he charges into battle.
Hän kaivaa maata kavioillansa, on riemuinen väkevyydessänsä, ja menee sota-aseita vastaan.
22 He laughs at fear, frightened of nothing; he does not turn back from the sword.
Hän nauraa pelkoa ja ei hämmästy, eikä pakene miekkaa.
23 A quiver rattles at his side, along with a flashing spear and lance.
Ehkä vielä viini kalisis häntä vastaan, ja keihäät ja kilvet välkkyisivät;
24 Trembling with excitement, he devours the distance; he cannot stand still when the ram’s horn sounds.
Hän korskuu, pudistelee ja kaivaa maata, ja ei tottele vasikitorven helinää.
25 At the blast of the horn, he snorts with fervor. He catches the scent of battle from afar— the shouts of captains and the cry of war.
Kuin vaskitorvi heliästi soi, luihkaa hän: hui, ja haastaa sodan taampaa, niin myös päämiesten huudon ja riemun.
26 Does the hawk take flight by your understanding and spread his wings toward the south?
Lentääkö haukka sinun ymmärryksestäs, ja hajoittaa siipensä etelään käsin?
27 Does the eagle soar at your command and make his nest on high?
Lentääkö kotka sinun kädestäs niin korkialle, että hän tekee pesänsä korkeuteen?
28 He dwells on a cliff and lodges there; his stronghold is on a rocky crag.
Hän asuu vuorilla ja yöttelee vuorten kukkuloilla ja vahvoissa paikoissa.
29 From there he spies out food; his eyes see it from afar.
Sieltä hän katsoo ruan perään, ja hänen silmänsä näkevät kauvas.
30 His young ones feast on blood; and where the slain are, there he is.”
Hänen poikansa särpävät verta; ja kussa raato on, siellä myös hän on.
