Job 32
1 So these three men stopped answering Job, because he was righteous in his own eyes.
Niin ne kolme miestä lakkasivat vastaamasta Jobia, että hän piti itsensä hurskaana.
2 This kindled the anger of Elihu son of Barachel the Buzite, of the family of Ram. He burned with anger against Job for justifying himself rather than God,
Mutta Elihu Barakelin poika Busista, Ramin sukukunnasta, vihastui Jobin päälle, että hän piti sielunsa hurskaampana Jumalaa,
3 and he burned with anger against Job’s three friends because they had failed to refute Job, and yet had condemned him.
Ja närkästyi kolmen ystävänsä päälle, ettei he mitään vastausta löytäneet, ja kuitenkin tuomitsivat Jobin.
4 Now Elihu had waited to speak to Job because the others were older than he.
Sillä Elihu odotti niinkauvan kuin he puhuivat Jobin kanssa, että he olivat vanhemmat häntä.
5 But when he saw that the three men had no further reply, his anger was kindled.
Kuin Elihu näki, ettei vastausta ollut kolmen miehen suussa, vihastui hän.
6 So Elihu son of Barachel the Buzite declared: “I am young in years, while you are old; that is why I was timid and afraid to tell you what I know.
Ja näin vastasi Elihu Barakelin poika Busista ja sanoi: minä olen nuori, ja te olette vanhat, sentähden minä häpesin ja pelkäsin osoittaa teille minun taitoani.
7 I thought that age should speak, and many years should teach wisdom.
Minä ajattelin: puhukaan vuodet, ja vanhuus osoittakoon taitonsa.
8 But there is a spirit in a man, the breath of the Almighty, that gives him understanding.
Mutta henki on ihmisessä; ja Kaikkivaltiaan henki tekee hänen ymmärtäväiseksi.
9 It is not only the old who are wise, or the elderly who understand justice.
Suuret ei ole taitavimmat, eikä vanhat ymmärrä, mikä oikeus on.
10 Therefore I say, ‘Listen to me; I too will declare what I know.’
Sentähden minäkin puhun. Kuulkaat minua: minäkin osoitan tietoni.
11 Indeed, I waited while you spoke; I listened to your reasoning; as you searched for words,
Katso, minä olen odottanut teidän puhuissanne, minä olen ottanut teidän ymmärryksestänne vaarin, siihenasti että te olisitte osanneet oikeuden.
12 I paid you full attention. But no one proved Job wrong; not one of you rebutted his arguments.
Ja minä olen ottanut teistä vaarin; ja katso, ei ole yksikään teistä Jobia nuhdellen voittanut, eli hänen sanaansa vastata taitanut.
13 So do not claim, ‘We have found wisdom; let God, not man, refute him.’
Ettette sanoisi: me olemme löytäneet taidon; että Jumala on hänen hyljännyt, ja ei yksikään muu.
14 But Job has not directed his words against me, and I will not answer him with your arguments.
Sillä ei hän ole minua vastaan puhunut, enkä minä vastaa häntä niinkuin te puhuitte.
15 Job’s friends are dismayed, with no more to say; words have escaped them.
He pelkäävät, ja ei taida silleen mitään vastata, eikä mitään puhua.
16 Must I wait, now that they are silent, now that they stand and no longer reply?
Että minä olen odottanut, ja ei he taida mitään puhua; vaan he vaikenivat, ja ei enää vastaa mitään.
17 I too will answer; yes, I will declare what I know.
Niin minä vastaan kuitenkin osani, ja osoitan tietoni.
18 For I am full of words, and my spirit within me compels me.
Sillä minä olen niin täynnä sanoja, että minun henkeni ahdistaa minun vatsaani.
19 Behold, my belly is like unvented wine; it is about to burst like a new wineskin.
Katso, minun vatsani on niinkuin viina, jonka henki ei avattu ole, joka uudet leilit särkee.
20 I must speak and find relief; I must open my lips and respond.
Minun täytyy puhua, että minä saisin henkeni vetää: minun täytyy avata huuleni ja vastata.
21 I will be partial to no one, nor will I flatter any man.
En minä muotoa katso, enkä ihmisen mielen perään puhu.
22 For I do not know how to flatter, or my Maker would remove me in an instant.
Sillä en minä tiedä (jos minä niin teen), että minun Luojani tempaa äkisti minun pois.
