Job 21
1 Then Job answered:
Job vastasi ja sanoi:
2 “Listen carefully to my words; let this be your consolation to me.
"Kuulkaa, kuulkaa minun sanojani ja suokaa minulle se lohdutus!
3 Bear with me while I speak; then, after I have spoken, you may go on mocking.
Kärsikää minua, että saan puhua. Kun olen puhunut, pilkatkaa sitten.
4 Is my complaint against a man? Then why should I not be impatient?
Ihmisiäkö vastaan minä valitan? Tahi kuinka en kävisi kärsimättömäksi?
5 Look at me and be appalled; put your hand over your mouth.
Kääntykää minuun, niin tyrmistytte ja panette kätenne suullenne.
6 When I remember, terror takes hold, and my body trembles in horror.
Kun käyn ajattelemaan, niin kauhistun, ja vavistus valtaa ruumiini:
7 Why do the wicked live on, growing old and increasing in power?
Miksi jumalattomat saavat elää, vanheta, jopa voimassa vahvistua?
8 Their descendants are established around them, and their offspring before their eyes.
Heidän sukunsa on vankkana heidän edessään, heidän jälkeläisensä heidän silmäinsä alla.
9 Their homes are safe from fear; no rod of punishment from God is upon them.
Heidän kotinsa ovat rauhassa, kauhuista kaukana; ei satu heihin Jumalan vitsa.
10 Their bulls breed without fail; their cows bear calves and do not miscarry.
Hänen sonninsa polkee eikä turhaan, hänen lehmänsä poikii eikä kesken.
11 They send forth their little ones like a flock; their children skip about,
Poikansa he laskevat ulos niinkuin lammaslauman, heidän lapsensa hyppelevät leikiten.
12 singing to the tambourine and lyre and making merry at the sound of the flute.
He virittävät laulujaan vaskirummun ja kanteleen kaikuessa ja iloitsevat huilun soidessa.
He viettävät päivänsä onnessa, mutta äkkiä heidät säikähytetään alas tuonelaan. (Sheol h7585)
14 Yet they say to God: ‘Leave us alone! For we have no desire to know Your ways.
Ja kuitenkin he sanoivat Jumalalle: 'Mene pois meidän luotamme, sinun teistäsi emme tahdo tietää.
15 Who is the Almighty, that we should serve Him, and what would we gain if we pray to Him?’
Mikä on Kaikkivaltias, että häntä palvelisimme? Ja mitä hyötyä meillä on siitä, että häntä rukoilemme?'
16 Still, their prosperity is not in their own hands, so I stay far from the counsel of the wicked.
Katso, heidän onnensa ei ole heidän omassa kädessänsä. Jumalattomain neuvo olkoon minusta kaukana.
17 How often is the lamp of the wicked put out? Does disaster come upon them? Does God, in His anger, apportion destruction?
Kuinkapa usein jumalattomain lamppu sammuu ja heidät yllättää heidän turmionsa? Kuinkapa usein hän jakelee arpaosat vihassansa?
18 Are they like straw before the wind, like chaff swept away by a storm?
Ovatko he niinkuin tuulen vietävät oljet, niinkuin akanat, jotka tuulispää tempaa mukaansa?
19 It is said that God lays up one’s punishment for his children. Let God repay the man himself, so he will know it.
Jumala muka säästää hänen lapsilleen hänen onnettomuutensa. Kostakoon hän hänelle itselleen, niin että hän sen tuntee.
20 Let his eyes see his own destruction; let him drink for himself the wrath of the Almighty.
Nähköön hän perikatonsa omin silmin, juokoon itse Kaikkivaltiaan vihan.
21 For what does he care about his household after him, when the number of his months has run out?
Sillä mitä hän välittää perheestänsä, jälkeensä jäävistä, kun hänen kuukausiensa luku on täysi!
22 Can anyone teach knowledge to God, since He judges those on high?
Onko opetettava ymmärrystä Jumalalle, hänelle, joka taivaallisetkin tuomitsee?
23 One man dies full of vigor, completely secure and at ease.
Toinen kuolee täydessä onnessansa, kaikessa rauhassa ja levossa;
24 His body is well nourished, and his bones are rich with marrow.
hänen astiansa ovat maitoa täynnä, ja hänen luunsa juotetaan ytimellä.
25 Yet another man dies in the bitterness of his soul, having never tasted prosperity.
Toinen kuolee katkeralla mielellä, saamatta onnea maistaa.
26 But together they lie down in the dust, and worms cover them both.
Yhdessä he panevat maata multaan, ja madot peittävät heidät.
27 Behold, I know your thoughts full well, the schemes by which you would wrong me.
Katso, minä tunnen teidän ajatuksenne ja juonet, joilla mielitte sortaa minut.
28 For you say, ‘Where now is the nobleman’s house, and where are the tents in which the wicked dwell?’
Kun sanotte: 'Missä on nyt mahtimiehen talo, missä maja, jossa jumalattomat asuivat?'
29 Have you never asked those who travel the roads? Do you not accept their reports?
niin ettekö ole kysyneet maita kulkeneilta? Ette voi kieltää, mitä he ovat todeksi nähneet,
30 Indeed, the evil man is spared from the day of calamity, delivered from the day of wrath.
että paha säästetään onnettomuuden päivältä, vihan päivältä hänet saatetaan suojaan.
31 Who denounces his behavior to his face? Who repays him for what he has done?
Kuka puhuu hänelle vasten kasvoja hänen vaelluksestaan, kuka kostaa hänelle, mitä hän on tehnyt?
32 He is carried to the grave, and watch is kept over his tomb.
Hänet saatetaan kalmistoon, ja hänen hautakumpuansa vaalitaan.
33 The clods of the valley are sweet to him; everyone follows behind him, and those before him are without number.
Kepeät ovat hänelle laakson turpeet. Kaikki ihmiset seuraavat hänen jäljessänsä, niinkuin epälukuiset ovat kulkeneet hänen edellänsä.
34 So how can you comfort me with empty words? For your answers remain full of falsehood.”
Kuinka tuotte minulle niin turhaa lohdutusta? Entä vastauksenne-niistä jää pelkkä petollisuus jäljelle."
