< Job 21 >

1 Then Job answered:
Job vastasi ja sanoi:
2 “Listen carefully to my words; let this be your consolation to me.
Kuulkaat visusti minun puhettani, ja antakaat neuvoa teitänne.
3 Bear with me while I speak; then, after I have spoken, you may go on mocking.
Kärsikäät minua, että minä myös puhuisin: ja kuin minä puhunut olen, pilkkaa sitte.
4 Is my complaint against a man? Then why should I not be impatient?
Puhunko minä ihmisen kanssa? miksi ei minun henkeni pitäisi tästä murehtiman?
5 Look at me and be appalled; put your hand over your mouth.
Katsokaat minun päälleni, ja hämmästykäät, ja pankaat kätenne suun eteen.
6 When I remember, terror takes hold, and my body trembles in horror.
Koska minä sitä ajattelen, niin minä peljästyn, ja vavistus tulee minun lihani päälle.
7 Why do the wicked live on, growing old and increasing in power?
Miksi jumalattomat elävät, tulevat vanhaksi ja lisääntyvät tavarassa?
8 Their descendants are established around them, and their offspring before their eyes.
Heidän siemenensä on pysyväinen heidän ympärillänsä, ja heidän sikiänsä ovat läsnä heitä.
9 Their homes are safe from fear; no rod of punishment from God is upon them.
Heidän huoneensa ovat vapaat pelvosta, ja Jumalan vitsa ei ole heidän päällänsä.
10 Their bulls breed without fail; their cows bear calves and do not miscarry.
Heidän sonninsa päästetään, ja ei käy väärin, heidän lehmänsä poikivat, ja ei ole hedelmättömät.
11 They send forth their little ones like a flock; their children skip about,
Heidän nuoret lapsensa käyvät ulos niinkuin lauma, ja heidän lapsensa hyppäävät.
12 singing to the tambourine and lyre and making merry at the sound of the flute.
He riemuitsevat trumpuilla ja kanteleilla, ja iloitsevat huiluilla.
13 They spend their days in prosperity and go down to Sheol in peace. (Sheol h7585)
He vanhenevat hyvissä päivissä, ja menevät silmänräpäyksessä helvettiin. (Sheol h7585)
14 Yet they say to God: ‘Leave us alone! For we have no desire to know Your ways.
Jotka sanovat Jumalalle: mene pois meidän tyköämme; sillä emme tahdo tietää sinun tietäs.
15 Who is the Almighty, that we should serve Him, and what would we gain if we pray to Him?’
Kuka on Kaikkivaltias, että meidän pitää häntä palveleman? eli mitä meidän siitä hyvää on, että me häntä rukoilemme?
16 Still, their prosperity is not in their own hands, so I stay far from the counsel of the wicked.
Mutta katso, heidän tavaransa ei ole heidän kädessänsä: jumalattomain neuvo pitää kaukana minusta oleman.
17 How often is the lamp of the wicked put out? Does disaster come upon them? Does God, in His anger, apportion destruction?
Kuinka jumalattoman kynttilä sammuu, ja heidän kadotuksensa tulee heidän päällensä? Hänen pitää jakaman surkeutta vihassansa.
18 Are they like straw before the wind, like chaff swept away by a storm?
Heidän pitää oleman niinkuin korsi tuulessa, ja niinkuin akanat, jotka tuulispää vie salaisesti pois.
19 It is said that God lays up one’s punishment for his children. Let God repay the man himself, so he will know it.
Jumala säästää hänen onnettomuutensa hänen lapsillensa; koska hän maksaa hänelle, silloin hänen pitää tietämän.
20 Let his eyes see his own destruction; let him drink for himself the wrath of the Almighty.
Hänen silmänsä pitää näkemän hänen kadotuksensa, ja Kaikkivaltiaan vihasta pitää hänen juoman.
21 For what does he care about his household after him, when the number of his months has run out?
Sillä mitä hän tottelee hänen huonettansa hänen jälkeensä? Ja hänen kuukauttensa luku tuskin tulee puolillensa.
22 Can anyone teach knowledge to God, since He judges those on high?
Kuka tahtoo opettaa Jumalaa, joka korkiatkin tuomitsee?
23 One man dies full of vigor, completely secure and at ease.
Tämä kuolee vauraana ja terveenä, rikkaana ja onnellisena.
24 His body is well nourished, and his bones are rich with marrow.
Hänen piimäastiansa ovat täynnä rieskaa, ja hänen luunsa ovat täynnä ydintä.
25 Yet another man dies in the bitterness of his soul, having never tasted prosperity.
Mutta toinen kuolee murheellisella mielellä, ja ei koskaan syönyt ilossa.
26 But together they lie down in the dust, and worms cover them both.
Ja he makaavat ynnä maassa, ja madot peittävät heidät.
27 Behold, I know your thoughts full well, the schemes by which you would wrong me.
Katso, minä tunnen teidän ajatuksenne ja teidän väärän aivoituksenne minua vastaan.
28 For you say, ‘Where now is the nobleman’s house, and where are the tents in which the wicked dwell?’
Sillä te sanotte: kussa ruhtinaan huone on? ja kussa ovat majat, joissa jumalattomat asuiva?
29 Have you never asked those who travel the roads? Do you not accept their reports?
Ettekö ole tutkineet vaeltavaisilta? ja ettekö tiedä hänen merkkejänsä?
30 Indeed, the evil man is spared from the day of calamity, delivered from the day of wrath.
Sillä paha säästetään kadotuksen päivään, ja hän pysyy hamaan vihan päivään asti.
31 Who denounces his behavior to his face? Who repays him for what he has done?
Kuka sanoo hänen edessänsä hänen tiensä? ja kuka kostaa hänelle sen minkä hän tehnyt on?
32 He is carried to the grave, and watch is kept over his tomb.
Mutta hän viedään hautaan, ja täytyy joukossa pysyä.
33 The clods of the valley are sweet to him; everyone follows behind him, and those before him are without number.
Ojan multa kelpasi hänelle, ja kaikki ihmiset viedään hänen perässänsä; ja ne jotka ovat hänen edellänsä olleet, ovat epälukuiset.
34 So how can you comfort me with empty words? For your answers remain full of falsehood.”
Miksi te minua lohdutatte turhaan? ja teidän vastauksenne löydetään vääräksi.

< Job 21 >