Job 20
1 Then Zophar the Naamathite replied:
Silloin Zophar Naemasta vastasi ja sanoi:
2 “So my anxious thoughts compel me to answer, because of the turmoil within me.
Minun ajatakseni vaativat siis minua vastaamaan, ja en minä taida itsiäni pidättää.
3 I have heard a rebuke that insults me, and my understanding prompts a reply.
Minä tahdon kuulla, jos joku minua nuhtelee ja laittaa; sillä minun ymmärrykseni benki vastaa minun puolestani.
4 Do you not know that from antiquity, since man was placed on the earth,
Etkös tiedä sen aina niin käyneen siitä ajasta kuin ibminen on pantu maan päälle,
5 the triumph of the wicked has been brief and the joy of the godless momentary?
Että jumalattomien kerskaus ei ulotu kauvas; ulkokullattuin ilo on silmänräpäykseksi.
6 Though his arrogance reaches the heavens, and his head touches the clouds,
Jos hänen korkeutensa ulottuis taivaasen, ja hänen päänsä sattuis pilviin;
7 he will perish forever, like his own dung; those who had seen him will ask, ‘Where is he?’
Niin pitää hänen viimein katooman niinkuin loka, niin että ne jotka hänen ovat näneet, sanovat: kussa hän on?
8 He will fly away like a dream, never to be found; he will be chased away like a vision in the night.
Niinkuin uni katoo, niin ei pidä häntä löydettämän, ja niinkuin yönäkö pitää hänen raukeaman.
9 The eye that saw him will see him no more, and his place will no longer behold him.
Se silmä, joka hänen nähnyt on, ei pidä häntä enää näkemän, ja hänen paikkansa ei pidä häntä enää näkemän.
10 His sons will seek the favor of the poor, for his own hands must return his wealth.
Hänen lapsensa pitää kerjääjiä palveleman, ja hänen kätensä pitää jälleen hänelle antaman, mitä hän ryövännyt on.
11 The youthful vigor that fills his bones will lie down with him in the dust.
Hänen luunsa pitää maksaman hänen salaiset syntinsä, ja pitää makaaman maassa hänen kanssansa.
12 Though evil is sweet in his mouth and he conceals it under his tongue,
Ehkä vielä pahuus maistais makiasti hänen suussansa, kuitenkin pitää hänen sen kätkemän kielensä päälle.
13 though he cannot bear to let it go and keeps it in his mouth,
Hän säästää, ja ei hylkää sitä, vaan pitää sen suussansa.
14 yet in his stomach his food sours into the venom of cobras within him.
Hänen ruokansa pitää muuttuman hänen vatsassansa, kärmeen sapeksi hänen sisälmyksissänsä.
15 He swallows wealth but vomits it out; God will force it from his stomach.
Sen tavaran jonka hän niellyt on, pitää hänen ylös oksentaman; ja Jumala ajaa ne ulos hänen vatsastansa.
16 He will suck the poison of cobras; the fangs of a viper will kill him.
Hänen pitää imemän kärmeen myrkkyä, ja kyykärmeen kieli on hänen tappava.
17 He will not enjoy the streams, the rivers flowing with honey and cream.
Ei hänen pidä näkemän ojia ja virtoja, joista hunaja ja voi vuotavat.
18 He must return the fruit of his labor without consuming it; he cannot enjoy the profits of his trading.
Hän tekee työtä, ja ei saa nautita, ja hänen kalunsa pitää toisen saaman, niin ettei hänellä pidä niistä iloa oleman.
19 For he has oppressed and forsaken the poor; he has seized houses he did not build.
Sillä hän on polkenut ja hyljännyt köyhän, hän on repinyt itsellensä huoneita, joita ei hän ole rakentanut.
20 Because his appetite is never satisfied, he cannot escape with his treasure.
Sillä hänen vatsansa ei ole taitanut täyteen tulla, ja hänen kalliit kalunsa ei taida häntä pelastaa.
21 Nothing is left for him to consume; thus his prosperity will not endure.
Hänen ruastansa ei pidä mitään jäämän; sentähden ei pidä hänen hyvät päivänsä pysyväiset oleman.
22 In the midst of his plenty, he will be distressed; the full force of misery will come upon him.
Ehkä hänellä olis yltäkyllä, niin pitää hänellä kuitenkin ahdistus oleman: kaikki käden vaiva pitää hänen päällensä tuleman.
23 When he has filled his stomach, God will vent His fury upon him, raining it down on him as he eats.
Hänen vatsansa pitää vihdoin täyteen tuleman, ja hänen pitää lähettämän vihansa hirmuisuuden hänen päällensä: hän antaa sataa sotansa hänen päällensä.
24 Though he flees from an iron weapon, a bronze-tipped arrow will pierce him.
Hänen pitää pakeneman rautaisia sota-aseita, ja vaskijoutsen pitää hänen lävitsensä käymän.
25 It is drawn out of his back, the gleaming point from his liver. Terrors come over him.
Avoin miekka pitää käymän hänen lävitsensä, ja miekan välkkynä, joka hänelle pitää karvas oleman, pitää pelvolla hänen päällensä tuleman.
26 Total darkness is reserved for his treasures. A fire unfanned will consume him and devour what is left in his tent.
Koko pimeys on hänelle kätketty tavaraksi; tuli pitää hänen kuluttaman, joka ei puhallettu ole, ja sille, joka jää hänen majaansa, pitää pahoin käymän.
27 The heavens will expose his iniquity, and the earth will rise up against him.
Taivaan pitää ilmoittaman hänen pahuutensa, ja maan pitää asettaman itsensä häntä vastaan.
28 The possessions of his house will be removed, flowing away on the day of God’s wrath.
Hänen huoneensa hedelmä pitää vietämän pois, ja hajoitettaman hänen vihansa päivänä.
29 This is the wicked man’s portion from God, the inheritance God has appointed him.”
Tämä on jumalattoman ihmisen osa Jumalalta, ja hänen puheensa perintö Jumalalta.
