< Job 13 >
1 “Indeed, my eyes have seen all this; my ears have heard and understood.
Katso, kaikkia näitä ovat silmäni nähneet, ja korvani kuulleet, ja on ne ymmärtänyt.
2 What you know, I also know; I am not inferior to you.
Jota te tiedätte, sitä minäkin tiedän, enkä ole halvempi teitä.
3 Yet I desire to speak to the Almighty and argue my case before God.
Minä puhun siis Kaikkivaltiaan tykö, ja mielin kamppailla Jumalan kanssa.
4 You, however, smear with lies; you are all worthless physicians.
Sillä te olette valheen saarnaajat, ja kaikki kelvottomat lääkärit.
5 If only you would remain silent; for that would be your wisdom!
Jospa te voisitte juuri ääneti olla, niin te olisitte taitavat.
6 Hear now my argument, and listen to the plea of my lips.
Kuulkaat siis minun kamppaustani, ja ottakaat vaari asiasta, kuin minä puhun.
7 Will you speak wickedly on God’s behalf or speak deceitfully for Him?
Tahdotteko te Jumalan puolesta vastata vääryydellä? ja hänen puolestansa puhua petosta?
8 Would you show Him partiality or argue in His defense?
Tahdotteko te katsoa hänen mieltänsä? Tahdotteko te riidellä Jumalan puolesta?
9 Would it be well when He examined you? Could you deceive Him like a man?
Pitääkö se teille menestymän, koska hän teitä etsii? luuletteko te hänen pettävänne, niinkuin joku pettää ihmisen?
10 Surely He would rebuke you if you secretly showed partiality.
Hän kovin nuhtelee teitä, jos te salaisesti mieliä katsotte.
11 Would His majesty not terrify you? Would the dread of Him not fall upon you?
Eikö hänen korkeutensa teitä peljätä? ja hänen pelkonsa lankee teidän päällenne?
12 Your maxims are proverbs of ashes; your defenses are defenses of clay.
Teidän muistonne vedetään tuhan verraksi, ja teidän selkänne pitää oleman niinkuin saviroukkio.
13 Be silent, and I will speak. Then let come to me what may.
Olkaat ääneti minun edessäni, minä puhun, tapahtukoon minulle mitä hyvänsä.
14 Why do I put myself at risk and take my life in my own hands?
Miksi minun pitää pureman lihaani hampaillani, ja asettaman sieluni minun käsiini?
15 Though He slay me, I will hope in Him. I will still defend my ways to His face.
Katso, vaikka hän minun tappais, enkö minä vielä sittenkin toivoisi? kuitenkin minä nuhtelen teitäni hänen edessänsä.
16 Moreover, this will be my salvation, for no godless man can appear before Him.
Hän on kuitenkin minun autuuteni; sillä ei yksikään ulkokullattu tule hänen eteensä.
17 Listen carefully to my words; let my declaration ring in your ears.
Kuulkaat juuri visusti minun puhettani, ja minun selitystäni teidän korvainne edessä.
18 Behold, now that I have prepared my case, I know that I will be vindicated.
Katso, jo minä olen tuomion sanonut: Minä tiedän, että minä olen hurskas.
19 Can anyone indict me? If so, I will be silent and die.
Kuka tahtoo käydä oikeudelle minun kanssani? Mutta minun täytyy nyt ääneti olla, ja loppua.
20 Only grant these two things to me, so that I need not hide from You:
Ainoastaan älä tee minulle kahta, niin en minä kätke itsiäni sinun edestäs.
21 Withdraw Your hand from me, and do not let Your terror frighten me.
Anna kätes olla kaukana minusta, ja sinun kauhistukses älköön minua peljättäkö.
22 Then call me, and I will answer, or let me speak, and You can reply.
Kutsu minua, ja minä vastaan: eli minä puhun, ja vastaa sinä minua.
23 How many are my iniquities and sins? Reveal to me my transgression and sin.
Kuinka usiat ovat minun vääryyteni ja pahat tekoni? anna minun saada tietää minun syntini ja rikokseni.
24 Why do You hide Your face and consider me as Your enemy?
Miksi sinä peität kasvos, ja pidät minua vihollisena?
25 Would You frighten a windblown leaf? Would You chase after dry chaff?
Tahdotkos niin kova olla lentävää lehteä vastaan, ja vainota kuivaa oljen kortta?
26 For You record bitter accusations against me and bequeath to me the iniquities of my youth.
Sillä sinä kirjoitat minulle murhetta, ja annat minun periä nuoruuteni syntejä.
27 You put my feet in the stocks and stand watch over all my paths; You set a limit for the soles of my feet.
Sinä olet pannut minun jalkani jalkapuuhun, ja otat kaikista minun poluistani vaarin, ja katsot kaikkia minun askeleitani;
28 So man wastes away like something rotten, like a moth-eaten garment.
Joka kuitenkin hukun niinkuin mädännyt raato, ja niinkuin koilta syöty vaate.