Matthew 9
1 And he entered the ship, and passed over, and came into his own city.
Ja hän astui haahteen, meni jälleen ylitse ja tuli omaan kaupunkiinsa.
2 And behold, they brought to him a man sick of the palsy, lying on a bed. And Jesus, seeing their faith, said to the palsied man: Son, be of good courage; your sins are forgiven you.
Ja katso, he toivat hänen eteensä halvatun, joka makasi vuoteella. Ja kuin Jesus näki heidän uskonsa, sanoi hän halvatulle: poikani, ole hyvässä turvassa, syntis annetaan anteeksi sinulle.
3 And behold, some of the scribes said within themselves: This man talks impiously.
Ja katso, muutamat kirjanoppineista sanoivat keskenänsä: tämä pilkkaa (Jumalaa).
4 And Jesus, perceiving their thoughts, said: Why do evil thoughts arise in your hearts?
Ja kuin Jesus näki heidän ajatuksensa, sanoi hän: miksi ajattelette pahaa sydämessänne?
5 For, which is easier, to say, Your sins are forgiven; or to say, Arise, and walk?
Sillä kumpi on keviämpi sanoa: synnit annetaan anteeksi sinulle, taikka sanoa: nouse ja käy?
6 But that you may know that the Son of man on earth has authority to forgive sins (then he said to the palsied man): Arise, take up your bed, and go to your house.
Mutta että teidän pitää tietämän Ihmisen Pojalla olevan vallan maan päällä synnit anteeksi antaa, (niin sanoi hän halvatulle: ) nouse ja ota vuotees, ja mene kotias.
7 And he arose, and departed to his house.
Ja hän nousi ja meni kotiansa.
8 And when the multitude saw it, they were astonished, and glorified God, who had given such authority to men.
Ja kuin kansa sen näki, ihmettelivät he ja kunnioittivat Jumalaa, joka oli ihmisille antanut senkaltaisen vallan.
9 And as Jesus passed by from that place, he saw a man named Matthew, sitting at the custom-house; and he said to him: Follow me. And he arose and followed him.
Ja kuin Jesus sieltä kävi ohitse, näki hän ihmisen istuvan tullihuoneessa, nimeltä Matteus, ja sanoi hänelle: seuraa minua. Niin hän nousi ja seurasi häntä.
10 And it came to pass that, while Jesus was reclining at table in his house, behold, many publicans and sinners came and reclined at table with him and his disciples.
Ja tapahtui, kuin hän atrioitsi huoneessa, katso, niin tuli monta Publikania ja syntistä, ja atrioitsivat Jesuksen ja hänen opetuslastensa kanssa.
11 And when the Pharisees saw it, they said to his disciples: Why does your teacher eat with publicans and sinners?
Ja kuin Pharisealaiset sen näkivät, sanoivat he hänen opetuslapsillensa: miksi teidän Mestarinne syö Publikanien ja syntisten kanssa?
12 When Jesus heard it, he said to them: Those who are in health have no need of a physician, but those who are sick.
Mutta kuin Jesus sen kuuli, sanoi hän heille: ei terve tarvitse parantajaa, vaan sairaat.
13 But go and learn what this means: I desire mercy, and not sacrifice. For I came not to call righteous men, but sinners to repentance.
Mutta menkäät ja oppikaat, mikä se on: laupiutta minä tahdon, enkä uhria; sillä en minä tullut vanhurskaita kutsumaan, vaan syntisiä parannukseen.
14 Then came to him the disciples of John, saying: Why do we and the Pharisees fast often, but your disciples fast not?
Silloin tulivat Johanneksen opetuslapset hänen tykönsä, ja sanoivat: minkätähden me ja Pharisealaiset niin paljo paastoomme, mutta ei sinun opetuslapses paastoo?
15 And Jesus said to them: Can the sons of the bride-chamber mourn while the bridegroom is with them? But the days will come, when the bridegroom shall be taken from them, and then will they fast.
Niin Jesus sanoi heille: taitaako hääjoukko niinkauvan murehtia, kuin ylkä on heidän kanssansa? mutta päivät tulevat, että ylkä otetaan heiltä pois, ja silloin heidän pitää paastooman.
16 No one puts a patch of new cloth on an old garment; for that which is put in to fill it up, takes from the garment, and a worse rent is made.
Mutta ei kenkään paikkaa vanhaa vaatetta uuden veran tilalla; sillä paikka repee pois vaatteesta, ja läpi tulee pahemmaksi.
17 Nor do men put new wine into old bottles; if so, the bottles burst, and the wine runs out, and the bottles are lost. But they put new wine into new bottles, and both are preserved.
Ei myös pane kenkään nuorta viinaa vanhoihin leileihin; muutoin leilit pakahtuvat, ja viina vuotaa pois, ja leilit turmellaan; vaan nuorta viinaa lasketaan uusiin leileihin, ja niin he molemmat tähdellä ovat.
18 While he was speaking these things to them, behold, a certain ruler came and did him homage, saying: My daughter is already dead; but come, lay thy hand upon her, and she shall live.
Kuin hän nämät heille puhunut oli, katso, niin päämies tuli ja kumarsi häntä, sanoen: nyt on minun tyttäreni kuolemallansa; mutta tule ja pane kätes hänen päällensä, niin hän virkoaa.
19 And Jesus and his disciples arose and followed him.
Niin Jesus nousi ja seurasi häntä, ja hänen opetuslapsensa.
20 And behold, a woman that had been diseased with an issue of blood for twelve years, came behind him, and touched the fringe of his mantle.
Ja katso, vaimo, joka oli kaksitoistakymmentä ajastaikaa punaista tautia sairastanut, kävi takana, ja tarttui hänen vaatteensa liepeeseen;
21 For she said within herself: If I may only touch his mantle, I shall be saved.
Sillä hän oli itsellensä sanonut; jos minä ainoastaan rupeen hänen vaatteesensa, niin minä tulen terveeksi.
22 But Jesus turned, and saw her, and said: Daughter, be of good courage; your faith has saved you. And the woman was saved from that hour.
Niin Jesus käänsi itsensä, näki hänen ja sanoi: ole hyvässä turvassa, tyttäreni! sinun uskos on sinun terveeksi tehnyt. Ja vaimo tuli sillä hetkellä terveeksi.
23 And when Jesus came into the house of the ruler, and saw the minstrels and the multitude making lamentation,
Ja kuin Jesus tuli päämiehen huoneeseen, ja näki pillein soittajat ja kansan hymisevän,
24 he said to them: Depart; for the maid is not dead, but sleeps. And they derided him.
Sanoi hän heille: menkäät pois; sillä ei piika ole kuollut, vaan hän makaa. Ja he nauroivat häntä.
25 But when the multitude had been sent out, he went in, and took the maiden by the hand, and she arose.
Mutta kuin kansa oli ajettu ulos, meni hän sisälle ja tarttui hänen käteensä, ja piika nousi.
26 And the fame of this went abroad in all that land.
Ja sen sanoma kuului kaikkeen siihen maahan.
27 And as Jesus was departing thence, two blind men followed him, crying out and saying: Son of David, have mercy on us.
Ja kuin Jesus sieltä läksi, seurasi häntä kaksi sokiaa, huutain ja sanoen: Davidin poika, armahda meitä.
28 And when he had entered the house, the blind men came to him. And Jesus said to them: Do you believe that I am able to do this? They said to him, Yes, Lord.
Ja kuin hän tuli huoneeseen, tulivat sokiat hänen tykönsä, ja Jesus sanoi heille: uskotteko minun sen voivan teille tehdä? He sanoivat hänelle: Herra, me uskomme.
29 Then he touched their eyes, and said: According to your faith, be it to you.
Niin hän rupesi heidän silmiinsä, sanoen: tapahtukoon teille uskonne jälkeen.
30 And their eyes were opened; and Jesus strictly charged them, saying: See that no one know it,
Ja heidän silmänsä aukenivat. Niin Jesus haastoi heitä, sanoen: katsokaat, ettei kenkään saa tätä tietää.
31 But they went out and spread his fame abroad in all that land.
Vaan kuin he menivät pois, niin he julistivat hänen sanomansa kaikessa siinä maassa.
32 And as they were going out, behold, they brought to him a dumb man possessed with a demon.
Kuin nämät olivat menneet ulos, katso, niin he toivat mykän ja pirulta riivatun ihmisen hänen eteensä.
33 And after the demon had been cast out, the dumb man spoke. And the multitudes were astonished, and said: Never was it seen thus in Israel.
Ja kuin perkele oli ajettu ulos, niin mykkä puhui. Ja kansa ihmetteli ja sanoi: ei senkaltaista ole ikänä Israelissa nähty.
34 But the Pharisees said: He casts out the demons by the prince of the demons.
Mutta Pharisealaiset sanoivat: hän ajaa ulos perkeleet perkeleitten pääruhtinasten kautta.
35 And Jesus went through all the cities and villages, teaching in their synagogues, and preaching the gospel of the kingdom, and curing every disease and every infirmity.
Ja Jesus kävi kaikkia kaupungeita ja kyliä ympäri, ja opetti heidän synagogissansa, ja saarnasi valtakunnan evankeliumia, ja paransi kaikkinaisia tauteja ja kaikkea sairautta kansassa.
36 And when he saw the multitudes, he was moved with compassion for them, because they were troubled and scattered as sheep that had no shepherd.
Ja kuin hän näki kansat, armahti hän heidän päällensä, että he olivat niin nääntyneet ja hajoitetut kuin lampaat, joilla ei ole paimenta.
37 Then he said to his disciples: The harvest is abundant, but the laborers are few.
Silloin hän sanoi opetuslapsillensa: eloa on tosin paljo, mutta työväkeä on vähä.
38 Therefore pray the Lord of the harvest to send out laborers into his harvest.
Rukoilkaat sentähden elon Herraa, että hän työväkeä lähettäis eloonsa.
