Matthew 21
1 And when they drew near to Jerusalem, and had come to Bethphage, to the mount of Olives, then Jesus sent two disciples,
Ja kuin he lähestyivät Jerusalemia ja tulivat Betphageen öljymäen tykö, lähetti Jesus kaksi opetuslasta,
2 saying to them: Go into the village opposite to you, and immediately you will find an ass tied, and a colt with her: loose them, and bring them to me.
Sanoen heille: menkäät kylään, joka on edessänne, ja te löydätte kohta aasintamman sidottuna, ja varsan hänen kanssansa: päästäkäät ne ja tuokaat minulle.
3 And if any one say any thing to you, you shall reply: The Lord has need of them: and he will immediately send them.
Ja jos joku teille jotakin sanoo, niin sanokaat: Herra niitä tarvitsee, ja kohta hän laskee heidät.
4 All this was done, that the word might be fulfilled which was spoken by the prophet, saying:
Mutta tämä kaikki tapahtui, että täytettäisiin, mikä sanottu oli prophetan kautta, joka sanoo:
5 Say you to the daughter of Zion, Behold, your king comes to you, meek, and sitting upon an ass, and a colt the foal of an ass.
Sanokaat Zionin tyttärelle: katso, sinun Kuninkaas tulee sinulle siviä, istuen aasintamman päällä ja ikeen alaisen aasin varsan päällä.
6 And the disciples went and did as Jesus commanded them;
Niin opetuslapset menivät ja tekivät niinkuin Jesus heille käskenyt oli,
7 and brought the ass and the colt, and put their mantles on them, and caused him to sit upon them.
Ja taluttivat aasintamman ja varsan, ja panivat niiden päälle vaatteensa, ja istuttivat hänen niiden päälle.
8 And a very great multitude spread their mantles in the road: and others cut branches from the trees, and spread them in the road.
Niin enin osa kansasta hajoitti vaatteensa tielle, ja muut karsivat oksia puista ja hajoittivat tielle.
9 And the multitudes that went before, and that followed after, cried, saying: Hosanna to the son of David. Blessed is he that comes in the name of the Lord. Hosanna in the highest.
Mutta kansa, joka edellä kävi, ja jotka seurasivat, huusivat, sanoen: hosianna Davidin Pojalle! kiitetty olkoon se, joka tulee Herran nimeen! hosianna korkeudessa!
10 And when he entered Jerusalem, all the city was moved, and said: Who is this?
Ja kuin hän tuli Jerusalemiin, nousi koko kaupunki, sanoen: kuka on tämä?
11 And the multitude said: This is Jesus the prophet, that is from Nazareth of Galilee.
Niin kansa sanoi: tämä on Jesus, propheta Galilean Natsaretista.
12 And Jesus went into the temple of God, and drove out all that sold and bought in the temple, and overthrew the tables of the money-changers, and the seats of those who sold doves,
Ja Jesus meni sisälle Jumalan templiin, ja ajoi ulos kaikki, jotka myivät ja ostivat templissä, ja vaihettajain pöydät ja kyyhkyisten kaupitsiain istuimet hän kukisti,
13 and said to them: It is written, My house shall be called a house of prayer; but you have made it a den of robbers.
Ja sanoi heille: kirjoitettu on: minun huoneeni pitää rukoushuoneeksi kutsuttaman; mutta te olette sen tehneet ryöväritten luolaksi.
14 And the blind and the lame came to him in the temple, and he cured them.
Ja hänen tykönsä tulivat sokiat ja ontuvat templissä, ja hän paransi heidät.
15 But when the chief priests and the scribes saw the wonderful things that he did, and the children crying in the temple, and saying, Hosanna to the son of David, their anger was aroused,
Mutta kuin pappein päämiehet ja kirjanoppineet näkivät ne ihmeet, jotka hän teki, ja lapset templissä huutavan ja sanovan: hosianna Davidin Pojalle! närkästyivät he,
16 and they said to him: Do you not hear what these say? And Jesus said to them: Yes; have you never read, Out of the mouth of babes and sucklings thou hast perfected praise?
Ja sanoivat hänelle: kuuletkos, mitä nämät sanovat? Niin Jesus sanoi heille: kuulen kyllä. Ettekö te koskaan ole lukeneet: lasten ja imeväisten suusta olet sinä kiitoksen valmistanut?
17 And he left them, and went out of the city to Bethany, and there spent the night.
Ja hän luopui heistä, ja meni ulos kaupungista Betaniaan, ja oli siellä yötä.
18 Now in the morning, as he was returning to the city, he was hungry:
Mutta huomeneltain kaupunkiin palatessansa isosi hän.
19 and seeing a fig-tree on the road, he went to it, and found nothing on it but leaves; and he said to it: Let no fruit grow on you henceforth forever. And the fig-tree immediately withered. (aiōn g165)
Ja kuin hän näki fikunapuun tien ohessa, meni hän sen tykö, ja ei löytänyt siinä mitään muuta kuin lehdet ainoastaan; ja hän sanoi sille: älköön ikänä tästäkään edes sinusta hedelmää kasvako. Ja fikunapuu kohta kuivettui. (aiōn g165)
20 And when the disciples saw it, they were astonished, and said: How soon has the fig-tree withered!
Ja kuin opetuslapset sen näkivät, ihmettelivät he, sanoen: kuinka fikunapuu niin kohta kuivettui?
21 Jesus answered and said to them: Verily I say to you, If you have faith, and doubt not, you shall do, not only what is done to the fig-tree, but even if you shall say to this mountain, Be taken up, and be thrown into the sea, it shall be done.
Jesus vastaten sanoi heille: totisesti sanon minä teille: jos teillä olis usko, ja ette epäilisi, niin ette ainoastaan tätä tekisi, mikä fikunapuulle tapahtui, vaan myös jos te sanoisitte tälle vuorelle: siirry ja kukistu mereen, niin se tapahtuis.
22 And all things that you ask for in prayer, believing, you shall receive.
Ja kaikki, mitä te anotte rukouksessa, uskoen, sen te saatte.
23 And after he had come into the temple, the chief priests and elders of the people came to him as he was teaching, and said: By what authority do you these things? And who gave you this authority?
Ja kuin hän meni templiin, tulivat hänen opettaissansa hänen tykönsä pappein päämiehet ja kansan vanhimmat, sanoen: millä voimalla sinä näitä teet? taikka kuka sinulle antoi sen voiman?
24 Jesus answered and said to them: I also will ask you one thing, which if you will tell me, I also will tell you by what authority I do these things.
Niin Jesus vastaten sanoi heille: minä tahdon myös teiltä kysyä yhden sanan: jos te sen minulle sanotte, niin minä myös teille sanon, millä voimalla minä näitä teen:
25 The immersion of John, whence was it? from heaven, or from men? But they reasoned among themselves, and said, If we reply, From heaven, he will say to us, Why then did you not believe him?
Kusta Johanneksen kaste oli, taivaastako taikka ihmisistä? Niin he ajattelivat isellensä, sanoen: jos me sanomme: taivaasta, niin hän sanoo meille: miksi ette siis häntä uskoneet?
26 But if we reply, From men, we fear the multitude; for all regard John as a prophet.
Mutta jos me sanomme: se oli ihmisistä, niin me pelkäämme kansaa; sillä kaikki pitivät Johanneksen prophetana.
27 And they answered and said to Jesus: We know not. And he said to them: Neither do I tell you by what authority I do these things.
Ja he vastaten sanoivat Jesukselle: emme tiedä. Sanoi hän heille: en minä myös sano teille, millä voimalla minä näitä teen.
28 But what think you? A man had two sons; and he went to the first, and said, Son, go work to-day in my vineyard.
Mutta kuinka te luulette? Yhdellä miehellä oli kaksi poikaa, ja hän meni ensimmäisen tykö, ja sanoi: poikani, mene tänäpänä tekemään työtä minun viinamäkeeni.
29 He answered and said, I will not. But he afterward regretted it, and went.
Niin hän vastaten sanoi: en tahdo. Mutta sitte katui hän, ja meni.
30 And he came to the other, and spoke to him in like manner. And he answered and said, I go, sir; and went not.
Niin hän meni toisen tykö, ja sanoi myös niin. Mutta hän vastaten sanoi: kyllä minä menen, herra, ja ei mennytkään.
31 Which of the two did the will of his father? They said to him, The first. Jesus said to them: Verily I say to you, The publicans and the harlots go into the kingdom of God before you.
Kumpi näistä kahdesta teki isänsä tahdon? He sanoivat hänelle: ensimäinen. Sanoi Jesus heille: totisesti sanon minä teille: Publikanit ja portot käyvät teidän edellänne Jumalan valtakuntaan.
32 For John came to you in the way of righteousness, and you believed him not. But the publicans and the harlots believed him. And you, when you had seen it, afterward felt no regret, that you might believe him.
Sillä Johannes tuli teidän tykönne vanhurskauden tiessä, ja ette häntä uskoneet: mutta Publikanit ja portot uskoivat hänen. Mutta te, jotka sen näitte, ette sittenkään parannusta tehneet, että te häntä olisitte uskoneet.
33 Hear another parable: There was a master of a house who planted a vineyard, and put a hedge around it, and rigged in it a wine-press, and built a tower, and let it out to vine-dressers, and went into another country.
Kuulkaat toinen vertaus: oli perheenisäntä, joka istutti viinamäen, ja pani aidan sen ympärille, ja kaivoi siihen viinakuurnan, ja rakensi tornin, ja pani sen vuorolle peltomiehille, ja vaelsi muille maille.
34 And when the time of the fruit drew near, he sent his servants to the vine-dressers to receive the fruits of it.
Mutta kuin hedelmäin aika lähestyi, lähetti hän palveliansa peltomiesten tykö, ottamaan sen hedelmiä.
35 And the vine-dressers took his servants, and scourged one, and killed another, and stoned another.
Ja peltomiehet ottivat kiinni hänen palveliansa, ja yhden he pieksivät, toisen he tappoivat, kolmannen he kivittivät.
36 Again he sent other servants more than the first: and they treated them in like manner.
Taas hän lähetti toiset palveliat, usiammat kuin ensimäiset, ja he tekivät heille myös niin.
37 But afterward he sent to them his son, saying, They will reverence my son.
Mutta viimein lähetti hän heidän tykönsä poikansa, sanoen: he karttavat poikaani.
38 But the vine-dressers, when they saw the son, said among themselves, This is the heir; come, let us kill him, and seize upon the inheritance.
Mutta kuin peltomiehet näkivät pojan, sanoivat he keskenänsä: tämä on perillinen; tulkaat, tappakaamme häntä, ja niin me saamme hänen perintönsä.
39 And they took him, and carried him out of the vineyard, and killed him.
Ja he ottivat hänen kiinni, sysäsivät ulos viinamäestä ja tappoivat.
40 Therefore, when the owner of the vineyard comes, what will he do to those vine-dressers?
Kun siis viinamäen isäntä tulee, mitä hän niiden peltomiesten tekee?
41 They said to him: He will miserably destroy those wicked men, and let out his vineyard to other vine-dressers, who will give him the fruits in their season.
He sanoivat hänelle: ne pahat hän pahasti hukuttaa, ja antaa viinamäkensä toisille viinamäen miehille, jotka hänelle antavat hedelmät ajallansa.
42 Jesus said to them: Did you never read in the Scriptures, The stone which the builders rejected has become the head of the corner?
Sanoi Jesus heille: ettekö te ikänä Raamatuissa ole lukeneet: jonka kiven rakentajat hylkäsivät, se on tullut kulmakiveksi. Herralta on se tapahtunut, ja on ihmeellinen meidän silmäimme edessä.
43 This was from the Lord, and it is wondrous in our eyes. For this reason, I say to you, The kingdom of God shall be taken from you, and given to a nation that will bring forth the fruits of it.
Sentähden sanon minä teille: Jumalan valtakunta pitää teiltä otettaman pois ja annettaman pakanoille, jotka sen hedelmän tekevät.
44 And he that falls upon this stone shall be dashed to pieces; but him on whom it shall fall, it will make like chaff for the wind.
Ja joka lankee tähän kiveen, hän runnellaan. Mutta jonka päälle hän lankee, sen hän murentaa.
45 And when the chief priests and the Pharisees heard his parables, they knew that he spoke of them.
Ja kuin pappein päämiehet ja Pharisealaiset kuulivat hänen vertauksensa, ymmärsivät he, että hän heistä sanoi.
46 And when they sought to lay hold of him, they feared the multitude, because they regarded him as a prophet.
Ja kuin he pyysivät häntä ottaa kiinni, pelkäsivät he kansaa, sillä he pitivät hänen prophetana.
