< Mark 12 >

1 And he began to speak to them in parables: A man planted a vineyard, and set a hedge around it, and digged a wine-press, and built a tower, and let it out to vine-dressers, and went into another country.
Ja hän rupesi heille puhumaan vertauksilla: ihminen istutti viinamäen, ja pani aidan sen ympärille, ja kaivoi kuopan, ja rakensi tornin, ja pani sen vuorolle peltomiehille, ja matkusti muille maille,
2 And at the proper time, he sent a servant to the vine-dressers, that he might receive from the vine-dressers of the fruit of the vineyard.
Ja lähetti ajallansa palveliansa peltomiesten tykö, ottamaan peltomiehiltä viinamäen hedelmää.
3 And they took him and scourged him, and sent him away without any thing.
Mutta he ottivat hänen kiinni, hosuivat hänen ja lähettivät hänen pois tyhjänä.
4 And again he sent to them another servant; and at him they threw stones, and wounded him in the head, and sent him away shamefully treated.
Ja taas lähetti hän heidän tykönsä toisen palvelian, ja sen he kivittivät ja pään särkivät, ja lähettivät hänen pois pilkattuna.
5 And again he sent another; and him they killed. And he sent many others, some of whom they scourged, and some they killed.
Ja hän lähetti taas toisen; sen he tappoivat: ja monta muuta, muutamat he hosuivat, ja muutamat tappoivat.
6 Therefore, having yet one son, his beloved, he sent him also to them last, saying, They will reverence my son.
Niin hänellä oli vielä rakas ainoa poikansa; hän lähetti myös sen viimeiseksi heidän tykönsä, sanoen: he karttavat minun poikaani.
7 But those vine-dressers said one to another, This is the heir; come, let us kill him, and the inheritance will be ours.
Mutta ne peltomiehet sanoiat keskenänsä: tämä on perillinen: tulkaat, tappakaamme häntä, niin perintö jää meille.
8 And they took him, and killed him, and threw him out of the vineyard.
Ja he ottivat hänen ja tappoivat, ja heittivät ulos viinamäestä.
9 What, then, will the owner of the vineyard do? He will come and destroy those vine-dressers, and give his vineyard to others.
Mitäs viinamäen Herra on tekevä? Hän tulee ja hukkaa ne peltomiehet, ja antaa viinamäen muille.
10 Have you not read this scripture: The stone which the builders rejected has become the head of the corner;
Ettekö te ole lukeneet tätä kirjoitusta: jonka kiven rakentajat hylkäsivät, se on tullut nurkkakiveksi.
11 this was from the Lord, and it is wondrous in our eyes?
Herralta on tämä tullut, ja on ihmeellinen meidän silmissämme.
12 And they sought to take him, but feared the multitude; for they knew that he had spoken the parable against them; and they left him, and went away.
Ja he etsivät häntä kiinni ottaaksensa, ja pelkäsivät kansaa; sillä he ymmärsivät, että hän heille tämän vertauksen sanonut oli. Ja he jättivät hänen ja menivät pois.
13 And they sent to him some of the Pharisees and of the Herodians, that they might entrap him in his words.
Ja he lähettivät hänen tykönsä muutamat Pharisealaisista ja Herodilaisista, solmeamaan häntä sanoissa.
14 And they came and said to him: Teacher, we know that you are true, and that you care for no one; for you do not regard the person of men, but teach the way of God in truth. Is it lawful to give tribute to Cæsar, or not?
Ja he tulivat ja sanoivat hänelle: Mestari, me tiedämme, ettäs olet totinen ja et tottele ketään; sillä et sinä katso ihmisten muotoa, mutta opetat Jumalan tien totuudessa. Sopiiko keisarille antaa veron, taikka ei? Pitääkö meidän antaman, taikka ei antaman?
15 Must we give, or must we not give? But, knowing their hypocrisy, he said to them: Why do you tempt me? Bring me a denarius, that I may see it.
Niin hän tiesi heidän viekkautensa, ja sanoi heille: mitä te kiusaatte minua? Tuokaat minulle raha nähdäkseni.
16 They brought it; and he said to them: Whose image and superscription is this? They said to him: Cæsar’s.
Niin he toivat. Ja hän sanoi heille: kenenkä on tämä kuva ja päällekirjoitus? He sanoivat hänelle: keisarin.
17 And Jesus answered and said to them: Give to Cæsar the things that are Cæsar’s, and to God the things that are God’s. And they were astonished at him.
Niin Jesus vastasi ja sanoi heille: antakaat keisarille, kuin keisarin ovat, ja Jumalalle, kuin Jumalan ovat. Ja he ihmettelivät häntä.
18 And the Sadducees, who say that there is no resurrection, came to him, and put a question to him, saying:
Niin hänen tykönsä tulivat Saddukealaiset, jotka sanovat, ettei nousemusta ole, ja kysyivät häneltä sanoen:
19 Teacher, Moses wrote for us, If any man’s brother die, and leave a wife, and leave no children, his brother shall take his wife, and raise up children for his brother.
Mestari! Moses kirjoitti meille: jos jonkun veli kuolis, ja jättäis vaimon, ja ei lapsia, niin hänen veljensä pitää ottaman hänen vaimonsa ja herättämän veljellensä siemenen.
20 Now there were seven brothers; and the first took a wife, and dying, left no child;
Niin oli seitsemän veljeä. Ja ensimäinen otti vaimon, ja ei jättänyt kuoltuansa siementä.
21 and the second took her, and he died, and left no child; and the third, likewise;
Ja toinen otti hänen, ja kuoli, ja ei hänkään jättänyt siementä. Niin myös kolmas.
22 and the seven took her, and left no child. Last of all, the woman also died.
Ja hänen ottivat ne seitsemän, ja ei jättäneet siementä. Kaikkein viimein kuoli vaimo.
23 Therefore, in the resurrection, when they rise, of which of them shall she be the wife? for the seven had her as a wife.
Sentähden ylösnousemisessa, kuin he nousevat ylös, kenenkä heistä vaimo pitää oleman? Sillä hän oli niille seitsemälle emäntänä.
24 And Jesus answered and said to them: Do you not err for this reason, because you know not the scriptures, nor the power of God?
Ja Jesus vastaten sanoi heille: ettekö te sentähden eksy, ettette tiedä kirjoituksia, eikä Jumalan voimaa?
25 For when they rise from the dead, they neither marry, nor are given in marriage, but are as the angels in heaven.
Sillä kuin he kuolleista nousevat ylös, ei he nai eikä huole, mutta ovat niinkuin enkelit, jotka ovat taivaissa.
26 But concerning the dead, that they do rise, have you not read in the book of Moses, at The Bush, how God spoke to him, saying, I am the God of Abraham, and the God of Isaac, and the God of Jacob?
Mutta kuolleista, että he nousevat, ettekö te ole lukeneet Moseksen Raamatussa, kuinka Jumala pensaassa hänelle puhui, sanoen: minä olen Abrahamin Jumala, ja Isaakin Jumala, ja Jakobin Jumala?
27 He is not the God of the dead, but of the living. Therefore, you do greatly err.
Ei Jumala ole kuolleiden, vaan elävien Jumala: te sentähden suuresti eksytte.
28 And one of the scribes came, and heard them reasoning together; and perceiving that he had answered them well, he asked him: Which is the first commandment of all?
Ja kuin yksi kirjanoppineista tuli, joka kuuli heidän kamppailevan keskenänsä, ja näki, että hän hyvästi vastasi heitä, kysyi hän häneltä: kuka on kaikkein suurin käsky?
29 And Jesus answered him: The first commandment of all is, Hear, O Israel, the Lord our God is one Lord.
Mutta Jesus vastasi häntä: tämä on kaikkein suurin käsky: kuule, Israel, Herra meidän Jumalamme on yksi Herra.
30 And you shall love the Lord your God with your whole heart, and with your whole soul, and with your whole mind, and with your whole strength. This is the first commandment.
Ja sinun pitää rakastaman Herraa sinun Jumalaas kaikesta sydämestäs, ja kaikesta sinun sielustas, ja kaikesta sinun mielestäs, ja kaikesta sinun voimastas. Tämä on suurin käsky.
31 And the second, which is like it, is this: You shall love your neighbor as yourself. There is no other commandment greater than these.
Ja toinen senkaltainen on tämä: sinun pitää rakastaman sinun lähimmäistäs niinkuin itse sinuas. Ei ole näitä suurempaa käskyä.
32 And the scribe said to him: Teacher, in truth you have well said, that there is one God, and there is no other beside him;
Ja kirjanoppinut sanoi hänelle: oikein, Mestari, sinä sanoit totuuden; sillä yksi on Jumala, ja ei ole toista paitsi häntä:
33 and to love him with the whole heart, and with the whole understanding, and with the whole soul, and with the whole strength, and to love one’s neighbor as himself, is more than all whole burnt-offerings and sacrifices.
Ja rakastaa häntä kaikesta sydämestä, ja kaikesta ymmärryksestä, ja kaikesta sielusta ja kaikesta väestä, ja rakastaa lähimmäistä niinkuin itsiänsä, se on enempi kuin kaikki polttouhrit ja muut uhrit.
34 And Jesus perceiving that he answered with understanding, said to him: You are not far from the kingdom of God. And no one, after that, ventured to ask him a question.
Ja koska Jesus näki, että hän toimellisesti vastasi, sanoi hän hänelle: et sinä ole kaukana Jumalan valtakunnasta. Ja ei tohtinut kenkään sitte häneltä enempää kysyä.
35 And Jesus, as he was teaching in the temple, answered and said: How say the scribes that the Christ is the son of David?
Ja Jesus vastasi ja sanoi, opettain templissä: kuinka sanovat kirjanoppineet, että Kristus on Davidin poika?
36 For David himself said by the Holy Spirit: The Lord said to my Lord, Sit at my right hand, till I make thy enemies thy footstool.
Sillä David sanoi itse Pyhän Hengen kautta: Herra sanoi minun Herralleni: istu minun oikialle kädelleni siihenasti kuin minä panen sinun vihollises sinun jalkas astinlaudaksi.
37 David himself, then, calls him Lord; and how is he his son? And the great multitude heard him with pleasure.
Itse siis David sanoo hänen Herraksi; kuinka hän siis on hänen poikansa? Ja paljo kansaa kuuli häntä mielellänsä.
38 And he said to them in his teaching: Beware of the scribes, who love to walk in robes, and love salutations in the markets,
Ja hän opetti heitä ja sanoi heille: kavahtakaat kirjanoppineita, jotka mielellänsä pitkissä vaatteissa käyvät, ja antavat itseänsä turulla tervehtiä,
39 and the first seats in the synagogues, and the first places at suppers;
Ja rakastavat ylimmäisiä istuimia kokouksissa ja ensimäisiä sijoja ehtoollisissa,
40 who eat up the houses of widows, and, as a pretext, make long prayers: these shall receive more abundant condemnation.
Jotka syövät leskein huoneet, ja muodoksi pitävät pitkät rukoukset. Nämät saavat sitä raskaamman kadotuksen.
41 And Jesus, sitting opposite the treasury, observed how the multitude threw money into the treasury. And many rich persons threw in much.
Ja kuin Jesus istui uhri-arkun kohdalla ja katseli, kuinka kansa pani rahaa uhri-arkkuun, ja monta rikasta pani paljon,
42 And there came one poor widow, and she threw in two mites, which make a farthing.
Niin tuli köyhä leski, ja pani kaksi ropoa, se on kuusinainen.
43 And he called his disciples to him, and said to them: Verily I say to you, this poor widow has thrown in more than all that have thrown into the treasury.
Niin hän kutsui opetuslapsensa tykönsä, ja sanoi heille: Totisesti sanon minä teille: tämä köyhä leski pani enemmän uhri-arkkuun kuin kaikki ne, jotka siihen panivat.
44 For all have thrown in out of their abundance; but she, out of her poverty, has thrown in all that she had, her whole living.
Sillä he ovat kaikki panneet siitä, mitä heille liiaksi oli; mutta tämä köyhyydestänsä pani kaiken, mitä hänellä oli, kaiken tavaransa.

< Mark 12 >