< James 1 >

1 James, a servant of God, and of the Lord Jesus Christ, to the twelve tribes that are in the dispersion, greeting.
Jakob, Jumalan ja Herran Jesuksen Kristuksen palvelia, kahdelletoistakymmenelle sukukunnalle, jotka hajalla ovat, toivottaa terveyttä!
2 My brethren, count it all joy, when you fall into manifold trials,
Minun rakkaat veljeni, pitäkäät se sulana riemuna, kuin te moninaisiin kiusauksiin lankeatte,
3 knowing that the trial of your faith produces patience.
Tietäen, että teidän uskonne koettelemus vaikuttaa kärsivällisyyden.
4 But let patience have its work perfected, that you may be perfect and faultless, wanting in nothing.
Mutta olkoon kärsivällisyydellä täydellinen työ, että te täydelliset ja kokonaiset olisitte ja ei missään puuttuvaiset.
5 Now, if any of you lack wisdom, let him ask of God, who gives to all liberally, and upbraids not; and it shall be given him.
Mutta jos joltain teistä viisautta puuttuis, hän anokaan sitä Jumalalta, joka hänelle antaa yksinkertaisesti, ja ei soimaa, ja se hänelle annetaan.
6 But let him ask in faith, doubting not: for he that doubts, is like a wave of the sea, driven by the wind, and tossed.
Mutta anokaan uskossa epäilemättä; sillä joka epäilee, se on meren aallon kaltainen, joka tuulelta ajetaan ja liikutetaan,
7 For let not that man think that he shall receive any thing from the Lord.
Älkään se ihminen luulko jotakin Herralta saavansa.
8 A double-minded man is unstable in all his ways.
Epäileväinen mies horjuu kaikissa teissänsä.
9 Let the brother that is in a lowly condition, glory in his exaltation:
Mutta veli, joka nöyrä on, kehukaan korotuksestansa;
10 but he that is rich, in his humiliation; because as the flower of the grass he shall pass away.
Ja taas, joka rikas on, (se kehukaan) alentamisestansa; sillä niinkuin ruohon kukoistus pitää hänen katooman pois.
11 For the sun rises with its burning heat, and withers the grass, and its flower falls, and the beauty of its form perishes. So, also, shall the rich man fade away in his ways.
Sillä aurinko nousi helteen kanssa ja kuivasi ruohon, ja sen kukkanen varisi, ja hänen kauneutensa katosi; niin myös rikkaan pitää teissänsä lakastuman.
12 Blessed is the man that endures trial: for, being approved, he shall receive the crown of life which the Lord has promised to those who love him.
Autuas on se mies, joka kiusauksen kärsii; sillä koska hän koeteltu on, niin hänen pitää elämän kruunun saaman, jonka Herra niille luvannut on, jotka häntä rakastavat.
13 Let no one say, when he is tempted, My temptation is from God; for God can not be tempted by evils, and he himself tempts no man.
Älkään kenkään sanoko, kuin häntä kiusataan, että hän Jumalalta kiusataan; sillä ei Jumala ole kiusaaja pahuuteen, ja ei hän ketään kiusaa,
14 But every one is tempted when he is drawn away by his own desire, and is deluded.
Vaan jokainen kiusataan, kuin hän omalta himoltansa vietellään ja houkutellaan.
15 So, then, desire, when it has conceived, brings forth sin; and sin, when it is matured, brings forth death.
Sitte kuin himo on siittänyt, niin hän synnyttää synnin; mutta kuin synti täytetty on, niin se synnyttää kuoleman.
16 Be not deceived, my beloved brethren;
Älkäät eksykö, minun rakkaat veljeni!
17 every good gift, and every perfect gift is from above, and comes down from the Father of lights, with whom there is no change, nor slightest trace of turning.
Kaikkinainen hyvä anto ja kaikkinainen täydellinen lahja tulee ylhäältä valkeuden Isältä, jonka tykönä ei ole muutosta eikä valkeuden ja pimeyden vaihetusta.
18 Of his own will, he begot us with the word of truth, in order that we might be, as it were, the first-fruits of his creatures.
Hän on meidät synnyttänyt tahtonsa jälkeen totuuden sanalla, että me uutiset hänen luontokappaleistansa olisimme.
19 So, then, my beloved brethren, let every man be swift to hear, slow to speak, slow to wrath.
Sentähden, minun rakkaat veljeni, olkoon jokainen ihminen nopia kuulemaan, (mutta) hidas puhumaan, ja hidas vihaan;
20 For the wrath of man produces not the righteousness of God.
Sillä miehen viha ei tee Jumalan edessä sitä, mikä oikein on.
21 Wherefore, laying aside all filthiness, and every excess caused by malice, receive with meekness the ingrafted word, which is able to save your souls.
Sentähden pankaat pois kaikkinainen saastaisuus ja kaikkinainen pahuus, ja ottakaat sana siveydellä vastaan, joka teissä istutettu on ja voi teidän sielunne autuaaksi saattaa.
22 But be doers of the word, and not hearers only, deceiving yourselves.
Mutta olkaat myös sanantekiät ja ei ainoastaan kuuliat, pettäin teitänne.
23 For if any one is a hearer of the word, and not a doer, he is like a man that looks at his natural face in a mirror:
Sillä jos joku on sanan kuulia ja ei tekiä, hän on sen miehen kaltainen, joka ruumiillisen kasvonsa peilissä kurkistelee,
24 for he looks at himself, and goes away, and immediately forgets what sort of person he is.
Ja sittekuin hän itsensä kurkistellut on, niin hän menee pois ja unohtaa kohta, millinen hän oli.
25 But he that looks intently into the perfect law of liberty, and remains constant, being not a forgetful hearer, but a doer of the work, he shall be blessed in his deed.
Mutta joka katsoo vapauden täydelliseen lakiin ja pysyy, ja ei ole unohtava kuulia, vaan tekiä, se tulee hänen teossansa autuaaksi.
26 If any one among you seems to be religious, and bridles not his tongue, but deceives his own heart, this man’s religion is vain.
Mutta jos joku teistä näkyy jumalinen olevan, ja ei suista kieltänsä, vaan viettelee sydämensä, sen jumalanpalvelus on turha.
27 Religion, pure and undefiled before God and the Father, is this: To visit the fatherless and widows in their affliction, and to keep himself unspotted from the world.
Se on Isälle ja Jumalalle puhdas ja saastatoin jumalanpalvelus: oppia orpoja ja leskiä heidän murheessansa, ja itsensä saatatoinna maailmassa pitää.

< James 1 >