< Psalms 109 >
1 For the Chief Musician. A Psalm by David. God of my praise, do not remain silent,
Veisuunjohtajalle; Daavidin virsi. Jumala, minun ylistykseni, älä ole vaiti.
2 for they have opened the mouth of the wicked and the mouth of deceit against me. They have spoken to me with a lying tongue.
Sillä he ovat avanneet minua vastaan jumalattoman ja petollisen suun, he puhuttelevat minua valheen kielellä.
3 They have also surrounded me with words of hatred, and fought against me without a cause.
Vihan sanoilla he ovat minut piirittäneet, ja syyttä he sotivat minua vastaan.
4 In return for my love, they are my adversaries; but I am in prayer.
Rakkauteni palkaksi he minua vainoavat, mutta minä ainoastaan rukoilen.
5 They have rewarded me evil for good, and hatred for my love.
He kostavat minulle hyvän pahalla ja rakkauteni vihalla.
6 Set a wicked man over him. Let an adversary stand at his right hand.
Aseta jumalaton mies häntä vastaan, ja seisokoon syyttäjä hänen oikealla puolellansa.
7 When he is judged, let him come out guilty. Let his prayer be turned into sin.
Oikeuden edessä hän joutukoon syyhyn, ja hänen rukouksensa tulkoon synniksi.
8 Let his days be few. Let another take his office.
Hänen päivänsä olkoot harvat, ottakoon toinen hänen kaitsijatoimensa.
9 Let his children be fatherless, and his wife a widow.
Tulkoot hänen lapsensa orvoiksi ja hänen vaimonsa leskeksi.
10 Let his children be wandering beggars. Let them be sought from their ruins.
Kierrelkööt hänen lapsensa alati kerjäten, anelkoot kaukana kotinsa raunioilta.
11 Let the creditor seize all that he has. Let strangers plunder the fruit of his labor.
Anastakoon koronkiskuri kaiken hänen omansa, ja riistäkööt vieraat hänen vaivannäkönsä.
12 Let there be no one to extend kindness to him, neither let there be anyone to have pity on his fatherless children.
Älköön kukaan osoittako hänelle laupeutta, älköönkä kukaan armahtako hänen orpojansa.
13 Let his posterity be cut off. In the generation following let their name be blotted out.
Hänen jälkeläisensä hävitkööt sukupuuttoon, pyyhittäköön heidän nimensä pois toisessa polvessa.
14 Let the iniquity of his fathers be remembered by the LORD. Do not let the sin of his mother be blotted out.
Hänen isiensä rikkomukset pysykööt Herran muistossa, älköönkä hänen äitinsä syntiä pyyhittäkö pois.
15 Let them be before the LORD continually, that he may cut off their memory from the earth;
Olkoot ne Herran edessä alati, ja hävittäköön hän heidän muistonsa maan päältä.
16 because he did not remember to show kindness, but persecuted the poor and needy man, the broken in heart, to kill them.
Sillä se mies ei ajatellutkaan tehdä laupeutta, vaan vainosi kurjaa ja köyhää ja sydämen tuskassa olevaa, tappaaksensa hänet.
17 Yes, he loved cursing, and it came to him. He did not delight in blessing, and it was far from him.
Hän rakasti kirousta, ja se kohtasi häntä; hän ei huolinut siunauksesta, ja se väistyi hänestä kauas.
18 He clothed himself also with cursing as with his garment. It came into his inward parts like water, like oil into his bones.
Hän puki kirouksen yllensä niinkuin vaatteensa, ja se meni hänen sisuksiinsa niinkuin vesi ja hänen luihinsa niinkuin öljy.
19 Let it be to him as the clothing with which he covers himself, for the belt that is always around him.
Se olkoon hänellä viittana, johon hän verhoutuu, ja vyönä, johon hän aina vyöttäytyy.
20 This is the reward of my adversaries from the LORD, of those who speak evil against my soul.
Tämä olkoon Herralta minun vainoojaini palkka ja niiden, jotka puhuvat pahaa minua vastaan.
21 But deal with me, GOD the Lord, for your name’s sake, because your loving kindness is good, deliver me;
Mutta sinä, Herra, Herra, auta minua nimesi tähden, sillä sinun armosi on hyvä, pelasta minut.
22 for I am poor and needy. My heart is wounded within me.
Sillä minä olen kurja ja köyhä, ja sydämeni on haavoitettu minun rinnassani.
23 I fade away like an evening shadow. I am shaken off like a locust.
Minä katoan pois kuin pitenevä varjo, minut pudistetaan pois kuin heinäsirkka.
24 My knees are weak through fasting. My body is thin and lacks fat.
Polveni horjuvat paastoamisesta, ja minun ruumiini on laihtunut lihattomaksi.
25 I have also become a reproach to them. When they see me, they shake their head.
Ja minä olen joutunut heidän herjattavakseen, minut nähdessään he nyökyttävät päätänsä.
26 Help me, LORD, my God. Save me according to your loving kindness;
Auta minua, Herra, minun Jumalani, pelasta minut armosi jälkeen;
27 that they may know that this is your hand; that you, LORD, have done it.
ja he saakoot tuta, että tämä on sinun kätesi, että sinä, Herra, sen teit.
28 They may curse, but you bless. When they arise, they will be shamed, but your servant shall rejoice.
Jos he kiroavat, siunaa sinä, jos he nousevat, joutukoot häpeään, mutta palvelijasi saakoon iloita.
29 Let my adversaries be clothed with dishonor. Let them cover themselves with their own shame as with a robe.
Olkoon häväistys minun vainoojaini pukuna, ja verhotkoon heitä heidän häpeänsä niinkuin viitta.
30 I will give great thanks to the LORD with my mouth. Yes, I will praise him among the multitude.
Minä suullani kiitän suuresti Herraa, ja monien keskellä minä ylistän häntä.
31 For he will stand at the right hand of the needy, to save him from those who judge his soul.
Sillä hän seisoo köyhän oikealla puolella pelastaakseen hänet niistä, jotka hänet tuomitsevat.