< Lamentations 3 >

1 I am the man who has seen affliction by the rod of his wrath.
Minä olen se mies, joka olen kurjuutta nähnyt hänen vihastuksensa vitsan alla.
2 He has led me and caused me to walk in darkness, and not in light.
Minut hän on johdattanut ja kuljettanut pimeyteen eikä valkeuteen.
3 Surely he turns his hand against me again and again all day long.
Juuri minua vastaan hän kääntää kätensä, yhäti, kaiken päivää.
4 He has made my flesh and my skin old. He has broken my bones.
Hän on kalvanut minun lihani ja nahkani, musertanut minun luuni.
5 He has built against me, and surrounded me with bitterness and hardship.
Hän on rakentanut varustukset minua vastaan ja piirittänyt minut myrkyllä ja vaivalla.
6 He has made me dwell in dark places, as those who have been long dead.
Hän on pannut minut asumaan pimeydessä niinkuin ikiaikojen kuolleet.
7 He has walled me about, so that I cannot go out. He has made my chain heavy.
Hän on tehnyt muurin minun ympärilleni, niin etten pääse ulos, on pannut minut raskaisiin vaskikahleisiin.
8 Yes, when I cry, and call for help, he shuts out my prayer.
Vaikka minä huudan ja parun, hän vaientaa minun rukoukseni.
9 He has walled up my ways with cut stone. He has made my paths crooked.
Hakatuista kivistä hän on tehnyt minun teilleni muurin, on mutkistanut minun polkuni.
10 He is to me as a bear lying in wait, as a lion in hiding.
Vaaniva karhu on hän minulle, piilossa väijyvä leijona.
11 He has turned away my path, and pulled me in pieces. He has made me desolate.
Hän on vienyt harhaan minun tieni ja repinyt minut kappaleiksi, hän on minut autioksi tehnyt.
12 He has bent his bow, and set me as a mark for the arrow.
Hän on jännittänyt jousensa ja asettanut minut nuoltensa maalitauluksi.
13 He has caused the shafts of his quiver to enter into my kidneys.
Hän on ampunut munuaisiini nuolet, viinensä lapset.
14 I have become a derision to all my people, and their song all day long.
Minä olen joutunut koko kansani nauruksi, heidän jokapäiväiseksi pilkkalauluksensa.
15 He has filled me with bitterness. He has stuffed me with wormwood.
Hän on ravinnut minua katkeruudella, juottanut minua koiruoholla.
16 He has also broken my teeth with gravel. He has covered me with ashes.
Hän on purettanut minulla hampaat rikki soraan, painanut minut alas tomuun.
17 You have removed my soul far away from peace. I forgot prosperity.
Sinä olet syössyt minun sieluni ulos, rauhasta pois, minä olen unhottanut onnen.
18 I said, “My strength has perished, along with my expectation from the LORD.”
Ja minä sanon: mennyt on minulta kunnia ja Herran odotus.
19 Remember my affliction and my misery, the wormwood and the bitterness.
Muista minun kurjuuttani ja kodittomuuttani, koiruohoa ja myrkkyä.
20 My soul still remembers them, and is bowed down within me.
Sinä kyllä muistat sen, että minun sieluni on alaspainettu.
21 This I recall to my mind; therefore I have hope.
Tämän minä painan sydämeeni, sentähden minä toivon.
22 It is because of the LORD’s loving kindnesses that we are not consumed, because his mercies do not fail.
Herran armoa on, ettemme ole aivan hävinneet, sillä hänen laupeutensa ei ole loppunut:
23 They are new every morning. Great is your faithfulness.
se on joka aamu uusi, ja suuri on hänen uskollisuutensa.
24 “The LORD is my portion,” says my soul. “Therefore I will hope in him.”
Minun osani on Herra, sanoo minun sieluni; sentähden minä panen toivoni häneen.
25 The LORD is good to those who wait for him, to the soul who seeks him.
Hyvä on Herra häntä odottaville, sille sielulle, joka häntä etsii.
26 It is good that a man should hope and quietly wait for the salvation of the LORD.
Hyvä on hiljaisuudessa toivoa Herran apua.
27 It is good for a man that he bear the yoke in his youth.
Hyvä on miehelle, että hän kantaa iestä nuoruudessaan.
28 Let him sit alone and keep silence, because he has laid it on him.
Istukoon hän yksin ja hiljaa, kun Herra on sen hänen päällensä pannut.
29 Let him put his mouth in the dust, if it is so that there may be hope.
Laskekoon suunsa tomuun-ehkä on vielä toivoa.
30 Let him give his cheek to him who strikes him. Let him be filled full of reproach.
Ojentakoon hän posken sille, joka häntä lyö, saakoon kyllälti häväistystä.
31 For the Lord will not cast off forever.
Sillä ei Herra hylkää iankaikkisesti;
32 For though he causes grief, yet he will have compassion according to the multitude of his loving kindnesses.
vaan jos hän on murheelliseksi saattanut, hän osoittaa laupeutta suuressa armossansa.
33 For he does not afflict willingly, nor grieve the children of men.
Sillä ei hän sydämensä halusta vaivaa eikä murehduta ihmislapsia.
34 To crush under foot all the prisoners of the earth,
Kun jalkojen alle poljetaan kaikki vangit maassa,
35 to turn away the right of a man before the face of the Most High,
kun väännetään miehen oikeutta Korkeimman kasvojen edessä,
36 to subvert a man in his cause, the Lord does not approve.
kun ihmiselle tehdään vääryyttä hänen riita-asiassaan-eikö Herra sitä näkisi?
37 Who is he who says, and it comes to pass, when the Lord does not command it?
Onko kukaan sanonut, ja se on tapahtunut, jos ei Herra ole käskenyt?
38 Does not evil and good come out of the mouth of the Most High?
Eikö lähde Korkeimman suusta paha ja hyvä?
39 Why should a living man complain, a man for the punishment of his sins?
Miksi tuskittelee ihminen eläessään, mies syntiensä palkkaa?
40 Let us search and try our ways, and turn again to the LORD.
Koetelkaamme teitämme, tutkikaamme niitä ja palatkaamme Herran tykö.
41 Let’s lift up our heart with our hands to God in the heavens.
Kohottakaamme sydämemme ynnä kätemme Jumalan puoleen, joka on taivaassa.
42 “We have transgressed and have rebelled. You have not pardoned.
Me olemme luopuneet pois ja olleet kapinalliset; sinä et ole antanut anteeksi,
43 “You have covered us with anger and pursued us. You have killed. You have not pitied.
olet peittänyt itsesi vihassasi, ajanut meitä takaa, surmannut säälimättä;
44 You have covered yourself with a cloud, so that no prayer can pass through.
olet peittänyt itsesi pilvellä, niin ettei rukous pääse lävitse.
45 You have made us an off-scouring and refuse in the middle of the peoples.
Tunkioksi ja hylyksi sinä olet meidät tehnyt kansojen seassa.
46 “All our enemies have opened their mouth wide against us.
Suut ammollaan meitä vastaan ovat kaikki meidän vihamiehemme.
47 Terror and the pit have come on us, devastation and destruction.”
Osaksemme on tullut kauhu ja kuoppa, turmio ja sortuminen.
48 My eye runs down with streams of water, for the destruction of the daughter of my people.
Vesipurot juoksevat minun silmistäni tyttären, minun kansani, sortumisen tähden.
49 My eye pours down and does not cease, without any intermission,
Minun silmäni vuotaa lakkaamatta, hellittämättä
50 until the LORD looks down, and sees from heaven.
siihen asti, kunnes katsoo, kunnes näkee Herra taivaasta.
51 My eye affects my soul, because of all the daughters of my city.
Silmäni tuottaa tuskaa minun sielulleni kaikkien minun kaupunkini tyttärien tähden.
52 They have chased me relentlessly like a bird, those who are my enemies without cause.
Kiihkeästi pyydystivät minua kuin lintua ne, jotka syyttä ovat vihamiehiäni.
53 They have cut off my life in the dungeon, and have cast a stone on me.
He sulkivat kuoppaan minun elämäni ja heittivät päälleni kiviä.
54 Waters flowed over my head. I said, “I am cut off.”
Vedet tulvivat minun pääni ylitse; minä sanoin: olen hukassa.
55 I called on your name, LORD, out of the lowest dungeon.
Minä huusin sinun nimeäsi, Herra, kuopan syvyydestä.
56 You heard my voice: “Do not hide your ear from my sighing, and my cry.”
Sinä kuulit minun huutoni: "Älä peitä korvaasi minun avunhuudoltani, että saisin hengähtää".
57 You came near in the day that I called on you. You said, “Do not be afraid.”
Sinä olit läsnä silloin, kun minä sinua huusin; sinä sanoit: "Älä pelkää".
58 Lord, you have pleaded the causes of my soul. You have redeemed my life.
Sinä, Herra, ajoit minun riita-asiani, lunastit minun henkeni.
59 LORD, you have seen my wrong. Judge my cause.
Olethan nähnyt, Herra, minun kärsimäni sorron: hanki minulle oikeus.
60 You have seen all their vengeance and all their plans against me.
Olethan nähnyt kaiken heidän kostonhimonsa, kaikki heidän juonensa minua vastaan.
61 You have heard their reproach, LORD, and all their plans against me,
Sinä olet kuullut heidän häväistyksensä, Herra, kaikki heidän juonensa minua vastaan.
62 the lips of those that rose up against me, and their plots against me all day long.
Minun vastustajaini huulet ja heidän aikeensa ovat minua vastaan kaiken päivää.
63 You see their sitting down and their rising up. I am their song.
Istuivatpa he tai nousivat, katso: minä olen heillä pilkkalauluna.
64 You will pay them back, LORD, according to the work of their hands.
Kosta heille, Herra, heidän kättensä teot.
65 You will give them hardness of heart, your curse to them.
Paaduta heidän sydämensä, kohdatkoon heitä sinun kirouksesi.
66 You will pursue them in anger, and destroy them from under the heavens of the LORD.
Aja heitä takaa vihassasi ja hävitä heidät Herran taivaan alta.

< Lamentations 3 >