Job 23
1 Then Job answered,
Job vastasi ja sanoi:
2 “Even today my complaint is rebellious. His hand is heavy in spite of my groaning.
Minun puheeni on vielä murheellinen, ja minun voimani on heikko huokausteni tähden.
3 Oh that I knew where I might find him! That I might come even to his seat!
Jospa minä tietäisin, kuinka minä hänen löytäisin, ja tulisin hänen istuimensa tykö!
4 I would set my cause in order before him, and fill my mouth with arguments.
Ja asettaisin oikeuden hänen eteensä, ja täyttäisi suuni perustuksilla,
5 I would know the words which he would answer me, and understand what he would tell me.
Tietäisin, mitä hän vastais minua, ja ymmärtäisin, mitä hän minulle sanova olis.
6 Would he contend with me in the greatness of his power? No, but he would listen to me.
Riiteleekö hän suurella voimalla minun kanssani? Ei, vaan itse antaa minulle voimaa.
7 There the upright might reason with him, so I should be delivered forever from my judge.
Sillä minä vakuuteni osoittaisin hänen edessänsä, ja pääsisin ijäti vapaaksi siitä, joka minun tuomitsee.
8 “If I go east, he is not there. If I go west, I cannot find him.
Mutta jos minä kohdastansa käyn, niin ei hän ole siellä; jos minä menen takaperin, niin en minä häntä havaitse.
9 He works to the north, but I cannot see him. He turns south, but I cannot catch a glimpse of him.
Jos hän on vasemmalla puolella, niin en minä häntä käsitä; jos hän kätkee itsensä oikialle puolelle, niin en minä häntä näe.
10 But he knows the way that I take. When he has tried me, I will come out like gold.
Mutta hän tuntee minun tieni; koetelkaan minua, niin minä löydetään niinkuin kulta;
11 My foot has held fast to his steps. I have kept his way, and not turned away.
Sillä minä panen jalkani hänen askeleillensa, pidän hänen tiensä, ja en poikkee siitä.
12 I have not gone back from the commandment of his lips. I have treasured up the words of his mouth more than my necessary food.
Ja en poikkee hänen huultensa käskyistä, ja kätken hänen suunsa sanat, niinkuin minun tapani on.
13 But he stands alone, and who can oppose him? What his soul desires, even that he does.
Hän on itse ainoa, kuka estää häntä? hän tekee, mitä hän tahtoo.
14 For he performs that which is appointed for me. Many such things are with him.
Sillä hän täyttää aivoitukseni minusta; ja tainkaltaisia on paljo hänen tykönänsä.
15 Therefore I am terrified at his presence. When I consider, I am afraid of him.
Sentähden olen minä hämmästynyt hänen edessänsä, ja koska minä sen ymmärrän, niin minä pelkään häntä.
16 For God has made my heart faint. The Almighty has terrified me.
Ja Jumala on tehnyt minun sydämeni pehmiäksi, ja Kaikkivaltias on minun peljättänyt.
17 Because I was not cut off before the darkness, neither did he cover the thick darkness from my face.
Sillä pimeys ei luovu minusta, ja synkeys ei kätketä minulta.
