Psalms 88
1 O Jehovah, the God of my salvation, I have cried day and night before thee.
Koorahilaisten laulu, virsi; veisuunjohtajalle; veisataan kuin: "Sairaus"; esrahilaisen Heemanin mietevirsi. Herra, minun pelastukseni Jumala, päivin ja öin minä huudan sinun edessäsi.
2 Let my prayer enter into thy presence. Incline thine ear to my cry.
Salli minun rukoukseni tulla kasvojesi eteen, kallista korvasi minun huutoni puoleen.
Sillä minun sieluni on kärsimyksistä kylläinen, ja minun elämäni on lähellä tuonelaa. (Sheol h7585)
4 I am reckoned with those who go down into the pit. I am as a man who has no help,
Minut luetaan hautaan menevien joukkoon, minä olen kuin mies, jolta voima on poissa.
5 cast off among the dead, like the slain who lie in the grave, whom thou remember no more, and they are cut off from thy hand.
Minä olen jätetty kuolleitten joukkoon, olen kuin kaatuneet, jotka haudassa makaavat ja joita sinä et enää muista ja jotka ovat sinun kädestäsi erotetut.
6 Thou have laid me in the lowest pit, in dark places, in the deeps.
Sinä olet laskenut minut syvimpään hautaan, pimeyteen, syviin kuiluihin.
7 Thy wrath lays hard upon me, and thou have afflicted me with all thy waves. (Selah)
Sinun vihasi painaa minua, ja kaikki kuohusi sinä vyörytät minun ylitseni. (Sela)
8 Thou have put my acquaintances far from me. Thou have made me an abomination to them. I am shut up, and I cannot come forth.
Sinä olet karkoittanut tuttavani minusta kauas, olet tehnyt minut heille inhoksi; minä olen suljettu sisään enkä pääse ulos.
9 My eye wastes away because of affliction. I have called daily upon thee, O Jehovah, I have spread forth my hands to thee.
Minun kasvoni ovat kuihtuneet kurjuudesta. Joka päivä minä huudan sinua, Herra, ja ojennan käteni sinun puoleesi.
10 Will thou show wonders to the dead? Shall those who are deceased arise and praise thee? (Selah)
Teetkö sinä ihmeitä kuolleille, tai nousevatko haamut sinua kiittämään? (Sela)
11 Shall thy loving kindness be declared in the grave, or thy faithfulness in destruction?
Kerrotaanko haudassa sinun armostasi, manalassa sinun uskollisuudestasi?
12 Shall thy wonders be known in the dark, and thy righteousness in the land of forgetfulness?
Tunnetaanko sinun ihmeitäsi pimeydessä ja sinun vanhurskauttasi unhotuksen maassa?
13 But to thee, O Jehovah, I have cried, and in the morning my prayer shall come before thee.
Mutta minä huudan avukseni sinua, Herra, ja minun rukoukseni tulee varhain sinun eteesi.
14 Jehovah, why do thou cast off my soul? Why do thou hide thy face from me?
Miksi, Herra, hylkäät minun sieluni, miksi peität kasvosi minulta?
15 I am afflicted and ready to die from my youth up. While I suffer thy terrors I am confounded.
Minä olen kurja ja lähellä kuolemaa hamasta nuoruudestani, minä kärsin sinun kauhujasi, olen neuvoton.
16 Thy fierce wrath has gone over me. Thy terrors have cut me off.
Sinun vihasi vyöryy minun ylitseni, sinun hirmusi hukuttavat minut.
17 They came round about me like water all the day long. They encompassed me around together.
Ne saartavat minua kaiken päivää kuin vedet, ne kaikki yhdessä piirittävät minua.
18 Thou have put beloved and friend far from me, and my acquaintances into darkness.
Ystävät ja toverit sinä olet karkoittanut minusta kauas, pimeys on minun ainoa tuttavani.
