Malachi 1
1 The burden of the word of Jehovah to Israel by Malachi.
Tämä on Herran sanan kuorma Israelin tykö, Malakian kautta.
2 I have loved you, says Jehovah. Yet ye say, How have thou loved us? Was not Esau Jacob's brother, says Jehovah. Yet I loved Jacob,
Minä rakastin teitä, sanoo Herra. Niin te sanotte: missäs meitä rakastit? Eikö Esau ole Jakobin veli, sanoo Herra? ja minä rakastin Jakobia,
3 but Esau I regarded inferior, and made his mountains a desolation, and gave his heritage to the jackals of the wilderness.
Ja vihasin Esauta; olen myös autioksi tehnyt hänen vuorensa, ja hänen perimisensä lohikärmeille erämaaksi.
4 Whereas Edom says, We are beaten down, but we will return and build the waste places, thus says Jehovah of hosts: They shall build, but I will throw down, and men shall call them the border of wickedness, and the people against whom Jehovah has indignation forever.
Ja jos Edom sanois: me olemme köyhtyneet, mutta me tahdomme autiot jälleen rakentaa; niin sanoo Herra Zebaot näin: jos he rakentavat, niin minä tahdon maahan kukistaa; ja ne pitää kutsuttaman jumalattomuuden rajaksi ja siksi kansaksi, jolle Herra on vihainen ijankaikkisesti.
5 And your eyes shall see, and ye shall say, Jehovah be magnified beyond the border of Israel.
Sen pitää teidän silmänne näkemän, ja teidän pitää sanoman: Herra on ylistetty Israelin maan äärissä.
6 A son honors his father, and a servant his master. If then I am a father, where is my honor? And if I am a master, where is my fear? says Jehovah of hosts to you, O priests, who despise my name. And ye say, How have we despised thy name?
Pojan pitää kunnioittaman isäänsä, ja palvelian isäntäänsä. Jos minä siis isä olen, kussa on minun kunniani? Jos minä isäntä olen, kussa on minun pelkoni? sanoo Herra Zebaot teille, papit, jotka katsotte ylön minun nimeni. Niin te sanotte: missä me katsomme ylön sinun nimes?
7 Ye offer polluted bread upon my altar. And ye say, How have we polluted thee? In that ye say, The table of Jehovah is contemptible.
Silloin kuin te uhraatte minun alttarilleni saastaista leipää. Niin te sanotte: kuinka me uhraamme sinulle saastaista? Siinä että te sanotte: Herran pöytä on katsottu ylön.
8 And when ye offer the blind for sacrifice, ye say, It is no evil! and when ye offer the lame and sick, It is no evil! Present it now to thy governor. Will he be pleased with thee, or will he accept thy person? says Jehovah of hosts.
Ja kuin te uhraatte jotakin, joka sokia on, niin ette sano sitä pahaksi; ja kuin te uhraatte jotakin ontuvaa eli sairasta, niin ei sitäkään sanota pahaksi. Vie senkaltaista sinun päämiehilles, mitämaks, jos sinä olet hänelle otollinen, eli jos hän katsoo sinun puolees, sanoo Herra Zebaot.
9 Ye say, And now, I pray you, entreat the favor of God, that he may be gracious to us; this has been by your means. Will he accept any of your persons? says Jehovah of hosts.
Niin rukoilkaat nyt Jumalaa, että hän armahtais meidän päällemme, sillä se on tapahtunut teiltä. Luuletteko, että hän katsoo teidän puoleenne? sanoo Herra Zebaot.
10 Oh that there was among you who would shut the doors, that ye might not kindle my altar in vain! I have no pleasure in you, says Jehovah of hosts, nor will I accept an offering at your hand.
Kuka on myös teidän seassanne, joka sulkee oven (ilman palkkaa)? ette myös viritä tulta minun alttarilleni ilman mitäkään. Ei minulla ole suosiota teihin, sanoo Herra Zebaot, ja ruokauhri teidän käsistänne ei ole minulle otollinen.
11 For from the rising of the sun even to the going down of the same, my name is great among the Gentiles. And in every place incense is offered to my name, and a pure offering. For my name is great among the Gentiles, says Jehovah of hosts.
Vaan hamasta auringon koitosta niin laskemiseen asti pitää minun nimeni suureksi tuleman pakanain seassa, ja jokapaikassa pitää minun nimelleni suitsutettaman, ja puhdas ruokauhri uhrattaman; sillä minun nimeni pitää suureksi tuleman pakanain seassa, sanoo Herra Zebaot.
12 But ye profane it, in that ye say, The table of Jehovah is polluted. And the fruit of it, even its food, is contemptible.
Mutta te turmelette sen sillä, kuin te sanotte: Herran pöytä on saastutettu, ja sen uhri on katsottu ylön ja hänen ruokansa.
13 Ye also say, Behold, what a weariness it is! And ye have sniffed at it, says Jehovah of hosts. And ye have brought that which was taken by violence, and the lame, and the sick. Thus ye bring the offering. Should I accept this at your hand? says Jehovah.
Ja te sanotte: katso, se on sula vaiva, ja lyötte sen tuleen, sanoo Herra Zebaot. Ja te uhraatte ryövättyä, ontuvaa ja sairasta, ja ne te uhraatte ruokauhriksi. Pitäiskö se minulle otollinen oleman teidän käsistänne? sanoo Herra.
14 But cursed be the deceiver, who has in his flock a male, and vows, and sacrifices to the Lord a blemished thing. For I am a great King, says Jehovah of hosts, and my name is feared among the Gentiles.
Mutta kirottu olkoon pettäjä, jonka laumassa on oinas, ja kuin hän tekee lupauksen, niin hän uhraa Herralle kelvottoman; sillä minä olen suuri kuningas, sanoo Herra Zebaot, ja minun nimeni on peljättävä pakanain seassa.
