Job 41
1 Can thou draw out leviathan with a fishhook, or press down his tongue with a cord?
Taidatkos vetää Leviatanin ongella, ja sitoa hänen kielensä nuoralla?
2 Can thou put a rope into his nose, or pierce his jaw through with a hook?
Taidatkos panna ongen hänen sierameensa, ja hänen leukaluunsa pistää naskalilla lävitse?
3 Will he make many supplications to thee? Or will he speak soft words to thee?
Luuletkos, että hän sinua paljon rukoilee, ja liehakoitsee sinun edessäs?
4 Will he make a covenant with thee, that thou should take him for a servant forever?
Luuletkos, että hän tekee liiton sinun kanssas, saadakses häntä alinomaiseksi orjakses?
5 Will thou play with him as with a bird? Or will thou bind him for thy maidens?
Taidatkos leikitä hänen kanssansa niinkuin linnun kanssa, eli sitoa hänen sinun piikais sekaan?
6 Will the bands make traffic of him? Will they part him among the merchants?
Luuletkos hänen kumppaneilta leikattaman, jaettaa kauppamiehille.
7 Can thou fill his skin with barbed irons, or his head with fish-spears?
Taidatkos täyttää koko verkkohuoneen hänen nahallansa, eli kalamiesten kokkoin hänen päällänsä.
8 Lay thy hand upon him. Remember the battle, and do so no more.
Koska sinä häneen rupeet kädelläs, niin muista, ettäs tulet sotaan, josta et sinä mitään voita.
9 Behold, the hope of him is in vain. Will not a man be cast down even at the sight of him?
Katso, hänen toivonsa pettää hänen; sillä koska hän hänen näkee, mukeltaneeko hän pois?
10 None is so fierce that he dare stir him up. Who then is he who can stand before me?
Ei ole niin rohkiaa, kuin tohtii hänen herättää: kuka siis seisoo minun edessäni?
11 Who has first given to me, that I should repay him? Under the whole heaven is mine.
Kuka on minulle jotakin ennen antanut, että minä sen hänelle maksaisin? Minun ovat kaikki, mitä kaikkein taivasten alla on.
12 I will not keep silence concerning his limbs, nor his mighty strength, nor his goodly frame.
Minun täytyy puhua kuinka suuri, kuinka väkevä ja kuinka kaunis hän on.
13 Who can strip off his outer garment? Who shall come within his jaws?
Kuka riisuu hänen vaatteensa? Kuka tohtii ruveta hänen hampaisiinsa?
14 Who can open the doors of his face? Round about his teeth is terror.
Kuka voi avata hänen leukaluunsa, jotka ovat hirmuiset hänen hammastensa ympäri?
15 His strong scales are his pride, shut up together like a close seal.
Hänen suomuksensa ovat pulskiat, kiinnitetyt toinen toiseensa, niinkuin sinetti.
16 One is so near to another that no air can come between them.
Yksi on kiinni toisessa, niin ettei tuuli pääse lävitse.
17 They are joined one to another. They stick together, so that they cannot be parted.
Ne ovat kiinni toinen toisessansa ja pysyvät yhdessä, ettei heitä taideta eroittaa.
18 His sneezings flash forth light, and his eyes are like the eyelids of the morning.
Hänen aivastamisestansa kiiltää valkeus, ja hänen silmänsä ovat niinkuin aamuruskon silmälaudat.
19 Out of his mouth go burning torches, and sparks of fire leap forth.
Hänen sunstansa käyvät tulisoitot ulos, ja tuliset kipinät sinkoilevat.
20 Out of his nostrils a smoke goes, as of a boiling pot and burning rushes.
Hänen sieraimistansa käy ulos savu, niinkuin kiehuvasta padasta ja kattilasta.
21 His breath kindles coals, and a flame goes forth from his mouth.
Hänen henkensä on niinkuin tulinen hiili, ja hänen suustansa käy liekki ulos.
22 In his neck abides strength, and terror dances before him.
Hänen kaulansa on vahva; ja se on hänen ilonsa, kuin hän tekee jotakin vahinkoa.
23 The flakes of his flesh are joined together. They are firm upon him. They cannot be moved.
Hänen lihansa jäsenet ovat kiinni toinen toisessansa, ne ovat hänessä kiinni, ettei hän liikuteta.
24 His heart is as firm as a stone, Yea, firm as the nether millstone.
Hänen sydämensä on kova niinkuin kivi, ja niin vahva kuin alimmainen myllyn kivi.
25 When he raises himself up the mighty are afraid. Because of consternation they are beside themselves.
Kuin hän korottaa itsensä, niin väkevät peljästyvät; kuin hän joutuu edes, niin ei siellä armoa ole.
26 If a man lays at him with the sword it cannot avail, nor the spear, the dart, nor the pointed shaft.
Jos hänen tykönsä mennään miekalla eli keihäällä, aseilla eli haarniskoilla, niin ei hän itsiänsä liikuta.
27 He counts iron as straw, and brass as rotten wood.
Ei hän rautaa tottele enempi kuin kortta, eikä vaskea enempi kuin lahopuuta.
28 The arrow cannot make him flee. Sling-stones are turned into stubble with him.
Ei häntä nuolet karkota, ja linkokivet ovat hänelle niinkuin akanat.
29 Clubs are counted as stubble. He laughs at the rushing of the javelin.
Vasara on hänen edssänsä niinkuin korsi; hän pilkkaa liehuvia keihäitä.
30 His underparts are like sharp potsherds. He spreads out as a threshing-wagon upon the mire.
Ja hän taitaa maata terävällä kivellä, hän makaa terävällä niinkuin sontatunkiolla.
31 He makes the deep to boil like a pot. He makes the sea like a pot of ointment.
Hän saattaa syvän meren kiehumaan niinkuin padan, ja liikuttaa yhteen niinkuin voiteen.
32 He makes a path to shine after him. A man would think the deep to be hoary.
Hänen jälkeensä polku valkenee; hän tekee syvyydet sangen harmaaksi.
33 Upon earth there is not his like who is made without fear.
Ei ole maalla hänen vertaistansa; hän on tehty pelkäämättömäksi.
34 He beholds everything that is high. He is king over all the sons of pride.
Hän katsoo kaikki korkiat ylön; hän on kaikkein ylpeiden kuningas.
