< Job 24 >

1 Why are times not laid up by the Almighty? And why do those who know him not see his days?
"Miksi ei Kaikkivaltias ole varannut tuomion aikoja, ja miksi eivät saa ne, jotka hänet tuntevat, nähdä hänen päiviänsä?
2 There are men who remove the landmarks. They take away flocks violently, and feed them.
Jumalattomat siirtävät rajoja, ryöstävät laumoja ja laskevat ne laitumelle.
3 They drive away the donkey of the fatherless. They take the widow's ox for a pledge.
Orpojen aasin he vievät, ottavat pantiksi lesken lehmän.
4 They turn the needy out of the way. The poor of the earth all hide themselves.
He työntävät tieltä köyhät, kaikkien maan kurjain täytyy piileskellä.
5 Behold, as wild donkeys in the desert, they go forth to their work, seeking diligently for food. The wilderness yields them bread for their sons.
Katso, nämä ovat kuin villiaasit erämaassa: lähtevät työhönsä saalista etsien, aro on heidän lastensa leipä.
6 They cut their provender in the field, and they glean the vintage of the wicked.
Kedolta he korjaavat rehuviljaa ruuakseen, ja jumalattoman viinitarhasta he kärkkyvät tähteitä.
7 They lie all night naked without clothing, and have no covering in the cold.
Alastomina, ilman vaatteita, he viettävät yönsä, eikä heillä ole peittoa kylmässä.
8 They are wet with the showers of the mountains, and embrace the rock for want of a shelter.
He ovat likomärkiä vuorilla vuotavasta sateesta, ja vailla suojaa he syleilevät kalliota.
9 There are men who pluck the fatherless from the breast, and take a pledge of the poor,
idin rinnoilta riistetään orpo, ja kurjalta otetaan pantti.
10 so that they go about naked without clothing, and being hungry they carry the sheaves.
He kuljeskelevat alastomina, ilman vaatteita, ja nälkäisinä he kantavat lyhteitä.
11 They make oil within the walls of these men. They tread their winepresses, and suffer thirst.
Jumalattomain muuritarhoissa he pusertavat öljyä, he polkevat viinikuurnaa ja ovat itse janoissansa.
12 From out of the populous city men groan, and the soul of the wounded cries out. Yet God does not regard the folly.
Kaupungista kuuluu miesten voihkina, ja haavoitettujen sielu huutaa; mutta Jumala ei piittaa nurjuudesta.
13 These are of those who rebel against the light. They do not know the ways of it, nor abide in the paths of it.
Nuo ovat valon vihaajia, eivät tunne sen teitä eivätkä pysy sen poluilla.
14 The murderer rises with the light. He kills the poor and needy. And in the night he is as a thief.
Ennen päivän valkenemista nousee murhaaja, tappaa kurjan ja köyhän; ja yöllä hän hiipii kuin varas.
15 The eye also of the adulterer waits for the twilight, saying, No eye shall see me. And he disguises his face.
Avionrikkojan silmä tähyilee hämärää, hän arvelee: 'Ei yksikään silmä minua näe', ja hän panee peiton kasvoillensa.
16 In the dark they dig through houses. They shut themselves up in the daytime. They do not know the light.
He murtautuvat pimeässä taloihin, päivällä he sulkeutuvat sisään, tahtomatta tietää valosta.
17 For the morning is to all of them as thick darkness. For they know the terrors of the thick darkness.
Sillä pimeys on heille kaikille aamun vertainen, koska pimeyden kauhut ovat heille tutut." -
18 Swiftly they pass away upon the face of the waters. Their portion is cursed in the earth. They do not turn into the way of the vineyards.
"Hän kiitää pois vetten viemänä, kirottu on hänen peltopalstansa maassa, hän ei enää poikkea viinimäkien tielle.
19 Drought and heat consume the snow waters, and Sheol those who have sinned. (Sheol h7585)
Kuivuus ja kuumuus ahmaisevat lumiveden, samoin tuonela ne, jotka syntiä tekevät. (Sheol h7585)
20 The womb shall forget him. The worm shall feed sweetly on him. He shall be no more remembered. And unrighteousness shall be broken as a tree.
idin kohtu unhottaa hänet, madot syövät hänet herkkunaan, ei häntä enää muisteta; niin murskataan vääryys kuin puu.
21 He devours the barren who do not bear, and does no good to the widow.
Hän ryösti hedelmättömältä, joka ei synnytä, ja leskelle hän ei hyvää tehnyt." -
22 Yet God preserves the mighty by his power. He rises up who has no assurance of life.
"Väkivaltaiset Jumala ylläpitää voimallansa; he pysyvät pystyssä, vaikka jo olivat epätoivossa hengestään.
23 God gives them to be in security, and they rest in it. And his eyes are upon their ways.
Hän antaa heidän olla turvassa, ja heillä on vahva tuki; ja hänen silmänsä valvovat heidän teitänsä.
24 They are exalted. Yet a little while, and they are gone. Yea, they are brought low. They are taken out of the way as all others, and are cut off as the tops of the ears of grain.
He ovat kohonneet korkealle-ei aikaakaan, niin ei heitä enää ole; he vaipuvat kokoon, kuolevat kuin kaikki muutkin, he taittuvat kuin vihneet tähkäpäästä.
25 And if it be not so now, who will prove me a liar, and make my speech worth nothing?
Eikö ole niin? Kuka tekee minut valhettelijaksi ja saattaa sanani tyhjiksi?"

< Job 24 >