Isaiah 15
1 The burden of Moab. For in a night Ar of Moab is laid waste, and brought to nothing. For in a night Kir of Moab is laid waste, and brought to nothing.
Tämä on Moabin kuorma: yöllä tulee hävitys Arin Moabissa, se on jo pois; yöllä tulee hävitys Kirin Moabissa, se on jo pois.
2 They have gone up to Bayith, and to Dibon, to the high places, to weep. Moab wails over Nebo, and over Medeba. On all their heads is baldness. Every beard is cut off.
Bat ja Dibon menevät ylös kukkulalle itkemään, ja Moab suremaan Neboa ja Metbaa; kaikki päät ovat ajellut, koko parta on leikattu.
3 In their streets they gird themselves with sackcloth. On their housetops, and in their broad places, everyone wails, weeping abundantly.
Kaduillansa käyvät he kiedottuina säkkeihin: kattoinsa päällä ja kaduilla he kaikki itsiänsä surkuttelevat ja tulevat itkein alas.
4 And Heshbon cries out, and Elealeh. Their voice is heard even to Jahaz. Therefore the armed men of Moab cry aloud. His soul trembles within him.
Hesboni ja Elale huutavat, niin että heidän äänensä kuuluu hamaan Jahtsaan; sentähden asettenkantajat surkuttelevat itsiänsä Moabissa, että heidän sielullensa käy nurin.
5 My heart cries out for Moab. Her nobles flee to Zoar, to Eglath-shelishi-yah. For they go up with weeping by the ascent of Luhith. For they raise up a cry of destruction in the way of Horonaim.
Minun sydämeni huutaa Moabia, heidän kulkiansa pakenevat aina Zoariin, kolmikarjaista lehmää; sillä he menevät Luhitin paltaan ja itkevät, ja tiellä Horonaimiin päin nousee vaikia huuto.
6 For the waters of Nimrim shall be desolate, for the grass is withered away. The tender grass fails. There is no green thing.
Sillä Nimrimin vedet kuivuvat, niin että heinä siellä kuivettuu, ja ruoho lakastuu; ja ei yhtään viheriäistä ruohoa kasva.
7 Therefore the abundance they have gotten, and that which they have laid up, they shall carry away over the brook of the willows.
Sillä ne tavarat, jotka he koonneet ovat, ja kansa, jonka he varustaneet ovat, viedään pajuojan ylitse.
8 For the cry has gone round about the borders of Moab, the wailing of it to Eglaim, and the wailing of it to Beer-elim.
Huuto hajoo Moabin rajoja ympäri, he itkevät hamaan Eglaimiin, ja itkevät Elimin kaivon tykönä;
9 For the waters of Dimon are full of blood. For I will bring yet more upon Dimon, a lion upon those of Moab who escape, and upon the remnant of the land.
Että Dimonin vedet ovat verta täynnä. Siihen minä tahdon vielä enempi antaa tulla Dimonin päälle, ja myös heidän päällensä, jotka Moabin jalopeuralta päässeet ovat, ja jääneiden päälle maassa.
