Isaiah 10
1 Woe to those who decree unrighteous decrees, and to the writers who write perverseness,
Voi niitä, jotka vääriä säädöksiä säätävät, jotka turmiollisia tuomioita kirjoittelevat,
2 to turn aside the needy from justice, and to rob the poor of my people of their right, that widows may be their spoil, and that they may make the fatherless their prey!
vääntääksensä vaivaisten asian ja riistääksensä minun kansani kurjilta oikeuden, että lesket joutuisivat heidän saaliiksensa ja orvot heidän ryöstettäviksensä!
3 And what will ye do in the day of visitation, and in the desolation which shall come from far? To whom will ye flee for help? And where will ye leave your glory?
Mutta mitä te teette koston päivänä, rajumyrskyssä, joka tulee kaukaa? Kenen turviin pakenette apua saamaan ja minne talletatte tavaranne?
4 They shall only bow down under the prisoners, and shall fall under the slain. For all this his anger is not turned away, but his hand is stretched out still.
Ei muuta kuin vaipua vangittujen joukkoon tai kaatua surmattujen sekaan. Kaikesta tästä ei hänen vihansa ole asettunut, ja vielä on hänen kätensä ojennettu.
5 Ho, Assyrian, the rod of my anger, the staff in whose hand is my indignation!
Voi Assuria, joka on minun vihani vitsa ja jolla on kädessään minun suuttumukseni sauva!
6 I will send him against a profane nation, and against the people of my wrath. I will give him a charge, to take the spoil, and to take the prey, and to tread them down like the mire of the streets.
Minä lähetän hänet jumalattoman kansakunnan kimppuun, käsken hänet vihastukseni kansaa vastaan saalista saamaan ja ryöstöä ryöstämään ja tallaamaan sitä kuin katujen lokaa.
7 However he does not so reason, nor does his heart so think, but it is in his heart to destroy, and to cut off nations not a few.
Mutta hän ei ajattele niin, se ei ole hänen sydämensä aivoitus, vaan hänen sydämensä halu on hävittää ja tuhota kansoja paljon.
8 For he says, Are not my rulers all of them kings?
Sillä hän sanoo: "Eivätkö minun päämieheni ole kaikki kuninkaita?
9 Is not Calno as Carchemish? Is not Hamath as Arpad? Is not Samaria as Damascus?
Eikö käynyt Kalnon niinkuin Karkemiin, eikö Hamatin niinkuin Arpadin ja Samarian niinkuin Damaskon?
10 As my hand has found the kingdoms of the idols, whose graven images excelled those of Jerusalem and of Samaria,
Niinkuin minun käteni on saavuttanut epäjumalien valtakunnat, joiden jumalankuvat olivat paremmat kuin Jerusalemin ja Samarian-
11 shall I not, as I have done to Samaria and her idols, so do to Jerusalem and her idols?
niin enkö minä tekisi Jerusalemille ja sen epäjumalankuville, samoin kuin minä tein Samarialle ja sen epäjumalille?"
12 Therefore it shall come to pass, that, when the Lord has performed his whole work upon mount Zion and on Jerusalem, I will punish the fruit of the arrogant heart of the king of Assyria, and the glory of his high looks.
Mutta kun Herra on päättänyt kaiken työnsä Siionin vuorella ja Jerusalemissa, niin minä kostan Assurin kuninkaalle hänen sydämensä ylpeyden hedelmän ja hänen kopeitten silmiensä korskan.
13 For he has said, By the strength of my hand I have done it, and by my wisdom, for I have understanding. And I have removed the bounds of the peoples, and have robbed their treasures. And like a valiant man I have brought down those who sit on thrones.
Sillä hän sanoo: "Oman käteni voimalla minä sen tein ja viisaudellani, sillä minä olen ymmärtäväinen. Minä siirsin kansojen rajat ja ryöstin heidän aarteensa ja puskin kumoon kuin härkä valtaistuimella-istujat.
14 And my hand has found as a nest the riches of the peoples. And like a gathering of eggs that are forsaken, I have gathered all the earth. And there was none that moved the wing, or that opened the mouth, or chirped.
Minun käteni tavoitti kansojen rikkaudet niinkuin linnun pesän; ja niinkuin hyljätyt munat kootaan, niin minä olen koonnut kaikki maat, eikä ketään ollut, joka olisi siipeä räpyttänyt tai nokkaa avannut ja piipittänyt."
15 Shall the axe boast itself against him who hews with it? Shall the saw magnify itself against him who wields it? As if a rod should wield those who lift it up, or as if a staff should lift up him who is not wood.
Korskeileeko kirves hakkaajaansa vastaan, tai suurenteleeko saha heiluttajaansa vastaan? Ikäänkuin vitsa heiluttaisi kohottajaansa ja sauva saisi koholle sen, joka ei ole puuta!
16 Therefore will the Lord, Jehovah of hosts, send among his fat ones, leanness, and under his glory there shall be kindled a burning like the burning of fire.
Sentähden Herra, Herra Sebaot, lähettää hänen lihavuuteensa näivetystaudin, ja hänen kunniansa alle syttyy tuli niinkuin tulipalo.
17 And the light of Israel will be for a fire, and his Holy One for a flame, and it will burn and devour his thorns and his briers in one day.
Israelin valkeus on tuleva tuleksi ja hänen Pyhänsä liekiksi, joka polttaa ja kuluttaa hänen ohdakkeensa ja orjantappuransa yhtenä päivänä
18 And he will consume the glory of his forest, and of his fruitful field, both soul and body. And it shall be as when a standard-bearer faints.
ja hänen metsänsä ja puutarhansa ihanuuden, hamaan luihin ja ytimiin, ja hän tulee riutuvan sairaan kaltaiseksi.
19 And the remnant of the trees of his forest shall be few, so that a child may write them.
On helppo lukea ne puut, jotka jäävät hänen metsästänsä jäljelle; poikanen voi ne kirjoittaa muistiin.
20 And it shall come to pass in that day, that the remnant of Israel, and those who are escaped of the house of Jacob, shall no more again lean upon him who smote them, but shall lean upon Jehovah, the Holy One of Israel, in truth.
Sinä päivänä ei Israelin jäännös eivätkä Jaakobin heimon pelastuneet enää turvaudu lyöjäänsä, vaan totuudessa he turvautuvat Herraan, Israelin Pyhään.
21 A remnant shall return, even the remnant of Jacob, to the mighty God.
Jäännös palajaa, Jaakobin jäännös, väkevän Jumalan tykö.
22 For though thy people, Israel, be as the sand of the sea, a remnant of them shall return. A destruction is determined, overflowing with righteousness.
Sillä vaikka sinun kansasi, Israel, olisi kuin meren hiekka, on siitä palajava ainoastaan jäännös. Päätetty on hävitys, joka tulee, vanhurskautta tulvillaan.
23 For a full end, and that determined, the Lord, Jehovah of hosts, will make in the midst of all the earth.
Sillä hävityksen ja tuomiopäätöksen panee Herra, Herra Sebaot, toimeen kaikessa maassa.
24 Therefore thus says the Lord, Jehovah of hosts, O my people who dwell in Zion, be not afraid of the Assyrian, though he smites thee with the rod, and lifts up his staff against thee, according to the manner of Egypt.
Sentähden sanoo Herra, Herra Sebaot, näin: "Älä pelkää, minun kansani, joka Siionissa asut, Assuria, kun hän sinua vitsalla lyö ja kohottaa sauvansa sinua vastaan Egyptin tavalla.
25 For yet a very little while, and the indignation shall be accomplished, and my anger is to his destruction.
Sillä lyhyt hetki vielä, niin suuttumus täyttyy, ja minun vihani kääntyy hävittämään heidät."
26 And Jehovah of hosts will stir up against him a scourge as in the slaughter of Midian at the rock of Oreb. And his rod will be over the sea, and he will lift it up according to the manner of Egypt.
Ja Herra Sebaot heiluttaa ruoskaa häntä vastaan, niinkuin silloin, kun Midian lyötiin Oorebin kalliolla, ja hänen sauvansa on ojennettuna meren yli, ja hän kohottaa sen niinkuin muinoin Egyptiä vastaan.
27 And it shall come to pass in that day, that his burden shall depart from off thy shoulder, and his yoke from off thy neck, and the yoke shall be destroyed because of fatness.
Sinä päivänä heltiää hänen kuormansa sinun hartioiltasi ja hänen ikeensä sinun niskaltasi, sillä ies särkyy lihavuuden pakosta.
28 He has come to Aiath. He has passed through Migron. At Michmash he lays up his baggage.
Hän tulee Aijatiin, kulkee Migronin kautta, jättää kuormastonsa Mikmaaseen;
29 They have gone over the pass. They have taken up their lodging at Geba. Ramah trembles. Gibeah of Saul has fled.
he kulkevat solatien poikki: "Geba on yöpaikkamme". Raama vapisee, Saulin Gibea pakenee.
30 Cry aloud with thy voice, O daughter of Gallim! Hearken, O Laishah! O thou poor Anathoth!
Huuda kimakasti, tytär Gallim! Kuuntele, Laisa! Poloinen Anatot!
31 Madmenah is a fugitive. The inhabitants of Gebim flee for safety.
Madmena menee pakoon, Geebimin asukkaat saattavat tavaransa turviin.
32 This very day he shall halt at Nob. He shakes his hand at the mount of the daughter of Zion, the hill of Jerusalem.
Vielä samana päivänä hän pysähtyy Noobiin, hän kohottaa kätensä tytär Siionin vuorta, Jerusalemin kukkulaa, vastaan-
33 Behold, the Lord, Jehovah of hosts, will lop off the boughs with terror. And the high of stature shall be hewn down, and the lofty shall be brought low.
katso, silloin Herra, Herra Sebaot, katkaisee hänen latvansa kauhistavalla voimalla, vartevat rungot kaadetaan, ja korkeat kukistuvat.
34 And he will cut down the thickets of the forest with iron, and Lebanon shall fall by a mighty one.
Metsän tiheikkö hakataan kirveellä maahan, ja Libanon kaatuu Voimallisen edessä.
