Genesis 27
1 And it came to pass, that when Isaac was old, and his eyes were dim, so that he could not see, he called Esau his elder son, and said to him, My son. And he said to him, Here I am.
Kun Iisak oli tullut vanhaksi ja hänen silmänsä olivat hämärtyneet, niin ettei hän enää voinut nähdä, kutsui hän Eesaun, vanhemman poikansa, ja sanoi hänelle: "Poikani!" Tämä vastasi hänelle: "Tässä olen".
2 And he said, Behold now, I am old, I know not the day of my death.
Niin hän sanoi: "Katso, minä olen tullut vanhaksi enkä tiedä, milloin kuolen.
3 Now therefore take, I pray thee, thy weapons, thy quiver and thy bow, and go out to the field, and take venison for me.
Ota siis aseesi, viinesi ja jousesi, ja mene kedolle ja pyydystä minulle riistaa.
4 And make savory food for me, such as I love, and bring it to me, that I may eat, that my soul may bless thee before I die.
Ja laita minulle herkkuruoka, minun mieliruokani, ja tuo se syödäkseni, että minä siunaisin sinut, ennenkuin kuolen."
5 And Rebekah heard when Isaac spoke to Esau his son. And Esau went to the field to hunt for venison, and to bring it.
Mutta Rebekka kuuli, kuinka Iisak puhui pojallensa Eesaulle. Ja kun Eesau oli lähtenyt kedolle pyydystämään riistaa, tuodakseen isällensä,
6 And Rebekah spoke to Jacob her son, saying, Behold, I heard thy father speak to Esau thy brother, saying,
puhui Rebekka pojalleen Jaakobille sanoen: "Katso, minä kuulin sinun isäsi puhuvan veljellesi Eesaulle ja sanovan:
7 Bring venison for me, and make savory food for me, that I may eat, and bless thee before Jehovah before my death.
'Tuo minulle riistaa ja laita minulle herkkuruoka syödäkseni, että siunaisin sinut Herran edessä, ennenkuin kuolen'.
8 Now therefore, my son, obey my voice according to that which I command thee.
Kuule siis, poikani, mitä sanon, ja tee, mitä minä käsken:
9 Go now to the flock, and fetch me two good kids of the goats from there. And I will make them savory food for thy father, such as he loves.
mene laumaan ja ota sieltä minulle kaksi hyvää vohlaa laittaakseni niistä isällesi herkkuruuan, hänen mieliruokansa.
10 And thou shall bring it to thy father, that he may eat, so that he may bless thee before his death.
Ja sinun on vietävä se isäsi syödä, että hän siunaisi sinut, ennenkuin kuolee."
11 And Jacob said to Rebekah his mother, Behold, Esau my brother is a hairy man, and I am a smooth man.
Mutta Jaakob sanoi äidillensä Rebekalle: "Katso, veljeni Eesau on karvainen, mutta minä olen sileäihoinen.
12 My father will perhaps feel me, and I shall seem to him as a deceiver. And I shall bring a curse upon me, and not a blessing.
Entä jos isäni tunnustelee minua? Silloin minä joudun hänen silmissään pilkkaajaksi ja hankin itselleni kirouksen enkä siunausta."
13 And his mother said to him, Upon me be thy curse, my son. Only obey my voice, and go fetch them for me.
Hänen äitinsä sanoi hänelle: "Kohdatkoon se kirous minua, poikani; kuule vain, mitä minä sanon, mene ja nouda".
14 And he went, and fetched, and brought them to his mother. And his mother made savory food, such as his father loved.
Niin hän meni noutamaan ne ja toi ne äidilleen; ja hänen äitinsä laittoi herkkuruuan, hänen isänsä mieliruuan.
15 And Rebekah took the goodly garments of Esau her elder son, which were with her in the house, and put them upon Jacob her younger son.
Ja Rebekka otti vanhemman poikansa Eesaun parhaat vaatteet, jotka olivat hänen hallussaan talossa, ja puki ne nuoremman poikansa Jaakobin ylle.
16 And she put the skins of the kids of the goats upon his hands, and upon the smooth of his neck.
Mutta vohlain nahat hän kääri hänen käsiinsä ja paljaaseen kaulaansa.
17 And she gave the savory food and the bread, which she had prepared, into the hand of her son Jacob.
Sitten hän antoi herkkuruuan ynnä leipomansa leivän poikansa Jaakobin käteen.
18 And he came to his father, and said, My father. And he said, Here I am. Who are thou, my son?
Ja Jaakob meni isänsä luo ja sanoi: "Isäni!" Hän vastasi: "Tässä olen; kuka sinä olet, poikani?"
19 And Jacob said to his father, I am Esau thy firstborn. I have done according as thou bade me. Arise, I pray thee, sit and eat of my venison, that thy soul may bless me.
Jaakob sanoi isällensä: "Minä olen Eesau, esikoisesi. Olen tehnyt, niinkuin käskit minun tehdä; nouse istumaan ja syö riistaani, siunataksesi minut."
20 And Isaac said to his son, How is it that thou have found it so quickly, my son? And he said, Because Jehovah thy God sent me good speed.
Mutta Iisak sanoi pojalleen: "Kuinka olet, poikani, niin pian löytänyt?" Hän vastasi: "Herra, sinun Jumalasi, johdatti sen minun eteeni".
21 And Isaac said to Jacob, Come near, I pray thee, that I may feel thee, my son, whether thou be my very son Esau or not.
Niin Iisak sanoi Jaakobille: "Tulehan lähemmä, poikani, tunnustellakseni, oletko sinä poikani Eesau vai etkö".
22 And Jacob went near to Isaac his father. And he felt him, and said, The voice is Jacob's voice, but the hands are the hands of Esau.
Ja Jaakob astui isänsä Iisakin luo, ja tämä tunnusteli häntä ja sanoi: "Ääni on Jaakobin ääni, mutta kädet ovat Eesaun kädet".
23 And he did not discern him, because his hands were hairy as his brother Esau's hands. So he blessed him.
Eikä Iisak tuntenut häntä, sillä hänen kätensä olivat karvaiset, niinkuin hänen veljensä Eesaun kädet, ja hän siunasi hänet.
24 And he said, Are thou my very son Esau? And he said, I am.
Vielä hän kysyi: "Oletko sinä todella minun poikani Eesau?" Hän vastasi: "Olen".
25 And he said, Bring it near to me, and I will eat of my son's venison, that my soul may bless thee. And he brought it near to him, and he ate. And he brought wine to him, and he drank.
Silloin hän sanoi: "Tuo ruoka minulle, syödäkseni poikani riistaa, että siunaisin sinut". Niin hän toi hänelle sen, ja hän söi; ja hän tarjosi hänelle viiniä, ja hän joi.
26 And his father Isaac said to him, Come near now, and kiss me, my son.
Senjälkeen hänen isänsä Iisak sanoi hänelle: "Tule tänne ja suutele minua, poikani".
27 And he came near, and kissed him. And he smelled the smell of his raiment, and blessed him, and said, See, the smell of my son is as the smell of a field that Jehovah has blessed.
Hän astui hänen luokseen ja suuteli häntä. Niin Iisak tunsi hänen vaatteidensa hajun ja siunasi hänet, sanoen: "Katso, minun poikani tuoksu on kuin kedon tuoksu, jonka Herra on siunannut.
28 And God give thee of the dew of heaven, and of the fatness of the earth, and plenty of grain and new wine.
Jumala antakoon sinulle taivaan kastetta ja maan lihavuutta, jyviä ja viiniä yllin kyllin.
29 Let peoples serve thee, and nations bow down to thee. Be lord over thy brothers, and let thy mother's sons bow down to thee. Cursed be he who curses thee, and blessed be he who blesses thee.
Kansat palvelkoot sinua, kansakunnat sinua kumartakoot. Ole veljiesi herra, ja äitisi pojat kumartakoot sinua. Kirottu olkoon, joka sinua kiroaa, siunattu, joka sinua siunaa."
30 And it came to pass, as soon as Isaac had made an end of blessing Jacob, and Jacob was yet scarcely gone out from the presence of Isaac his father, that Esau his brother came in from his hunting.
Kun Iisak oli ehtinyt siunata Jaakobin ja tämä juuri oli lähtenyt isänsä Iisakin luota, niin hänen veljensä Eesau tuli kotiin metsästämästä.
31 And he also made savory food, and brought it to his father. And he said to his father, Let my father arise, and eat of his son's venison, that thy soul may bless me.
Ja hänkin laittoi herkkuruuan, vei sen isälleen ja sanoi isälleen: "Nouse, isäni, ja syö poikasi riistaa, siunataksesi minut".
32 And Isaac his father said to him, Who are thou? And he said, I am thy son, thy firstborn, Esau.
Hänen isänsä Iisak kysyi häneltä: "Kuka olet?" Hän vastasi: "Minä olen poikasi Eesau, sinun esikoisesi".
33 And Isaac trembled very exceedingly, and said, Who then is he who has taken venison, and brought it me, and I have eaten of all before thou came, and have blessed him? Yea, he shall be blessed.
Silloin Iisak säikähtyi kovin ja sanoi: "Kuka sitten oli se metsästäjä, joka toi minulle riistaa, niin että minä, ennenkuin sinä tulit, söin kaikkea ja siunasin hänet? Siunattu hän myös on oleva."
34 When Esau heard the words of his father, he cried with an exceedingly great and bitter cry, and said to his father, Bless me, even me also, O my father.
Kun Eesau kuuli isänsä sanat, puhkesi hän valittamaan äänekkäästi ja haikeasti ja sanoi isälleen: "Siunaa minutkin, isäni!"
35 And he said, Thy brother came with guile, and has taken away thy blessing.
Mutta hän vastasi: "Veljesi tuli kavalasti ja riisti sinulta siunauksen".
36 And he said, Is not he rightly name Jacob? For he has supplanted me these two times. He took away my birthright, and, behold, now he has taken away my blessing. And he said, Have thou not reserved a blessing for me?
Niin hän sanoi: "Oikeinpa häntä kutsutaankin Jaakobiksi. Sillä hän on nyt kahdesti minut pettänyt: esikoisuuteni hän on minulta vienyt, ja katso, nyt hän riisti minulta myöskin siunauksen." Ja hän kysyi: "Eikö sinulla ole mitään siunausta minun varalleni?"
37 And Isaac answered and said to Esau, Behold, I have made him thy lord, and all his brothers I have given to him for servants, and I have sustained him with grain and new wine. And what then shall I do for thee, my son?
Ja Iisak vastasi ja sanoi Eesaulle: "Katso, minä olen asettanut hänet sinun herraksesi ja antanut kaikki hänen veljensä hänelle palvelijoiksi sekä varustanut hänet jyvillä ja viinillä; mitä voisin enää tehdä sinun hyväksesi, poikani?"
38 And Esau said to his father, Have thou but one blessing, my father? Bless me, even me also, O my father. And Esau lifted up his voice, and wept.
Eesau sanoi isällensä: "Tuo yksi ainoa siunausko sinulla vain onkin, isäni? Siunaa myöskin minut, isäni!" Ja Eesau korotti äänensä ja itki.
39 And Isaac his father answered and said to him, Behold, of the fatness of the earth shall be thy dwelling, and of the dew of heaven from above.
Niin hänen isänsä Iisak vastasi ja sanoi hänelle: "Katso, sinun asuinsijasi on oleva kaukana lihavasta maasta ja vailla taivaan kastetta ylhäältä.
40 And by thy sword thou shall live, and thou shall serve thy brother. And it shall come to pass, when thou shall break loose, that thou shall shake his yoke from off thy neck.
Miekkasi varassa sinä olet elävä ja palveleva veljeäsi. Mutta valtoimena kierrellen sinä riisut hänen ikeensä niskaltasi."
41 And Esau hated Jacob because of the blessing with which his father blessed him. And Esau said in his heart, The days of mourning for my father are at hand. Then I will kill my brother Jacob.
Ja Eesau alkoi vihata Jaakobia siunauksen tähden, jolla hänen isänsä oli hänet siunannut; ja Eesau ajatteli itsekseen: "Pian tulee aika, jolloin suremme isäämme; silloin minä tapan veljeni Jaakobin".
42 And the words of Esau her elder son were told to Rebekah. And she sent and called Jacob her younger son, and said to him, Behold, thy brother Esau comforts himself concerning thee, to kill thee.
Mutta Rebekalle ilmoitettiin hänen vanhemman poikansa Eesaun aikeista; ja hän kutsutti luokseen nuoremman poikansa Jaakobin ja sanoi hänelle: "Katso, veljesi Eesau uhkaa kostaa sinulle ja tappaa sinut.
43 Now therefore, my son, obey my voice, and arise, flee thou to Laban my brother to Haran.
Kuule siis, mitä sanon, poikani: nouse ja pakene minun veljeni Laabanin luo Harraniin
44 And tarry with him a few days, until thy brother's fury turns away,
ja jää hänen luokseen joksikin aikaa, kunnes veljesi kiukku asettuu,
45 until thy brother's anger turns away from thee, and he forgets that which thou have done to him. Then I will send, and fetch thee from there. Why should I be bereaved of you both in one day?
kunnes veljesi lakkaa sinua vihaamasta ja unhottaa, mitä olet hänelle tehnyt. Sitten minä lähetän noutamaan sinut sieltä. Minkätähden menettäisin teidät molemmat samana päivänä!"
46 And Rebekah said to Isaac, I am weary of my life because of the daughters of Heth. If Jacob takes a wife of the daughters of Heth, such as these, of the daughters of the land, what good shall my life do me?
Ja Rebekka sanoi Iisakille: "Minä olen kyllästynyt elämääni Heetin tyttärien tähden. Jos Jaakobkin ottaa vaimon Heetin tyttäristä, tässä maassa syntyneen, sellaisen kuin nämä, niin mitä varten minä enää elän?"
