< 1 Corinthians 15 >

1 And, brothers, I make known to you the good news that I preached to you, which also ye received, and in which ye stand,
Mutta minä teen teille tiettäväksi, rakkaat veljet, sen evankeliumin, jonka minä teille ilmoitin, jonka te myös saaneet olette, jossa te myös seisotte,
2 by which also ye are saved if ye hold firm that word I preached to you, unless ye believed in vain.
Jonka kautta te myös autuaaksi tulette, jos te sen pidätte, minkä minä teille olen ilmoittanut, ellette hukkaan ole uskoneet.
3 For I delivered to you at first what I also received, that Christ died for our sins according to the scriptures,
Sillä minä olen sen ensin teille antanut, jonka minä myös saanut olen, että Kristus on kuollut meidän synteimme tähden, Raamattuin jälkeen,
4 and that he was buried, and that he arose on the third day according to the scriptures,
Ja että hän oli haudattu ja nousi ylös kolmantena päivänä Raamattuin jälkeen,
5 and that he appeared to Cephas, then to the twelve.
Ja että hän nähtiin Kephaalta ja sitte kahdeltatoistakymmeneltä.
6 Then he appeared to over five hundred brothers at once, of whom the greater part remain until now, but some also slept.
Senjälkeen hän nähtiin usiammalta kuin viideltäsadalta veljeltä yhdellä haavalla, joista monta vielä elävät, mutta muutamat ovat nukkuneet.
7 Then he appeared to James, then to all the apostles,
Sitälähin nähtiin hän Jakobilta ja sen jälkeen kaikilta apostoleilta.
8 and last of all, as to the untimely birth, he also appeared to me.
Vaan kaikkein viimein on hän myös minulta nähty, niinkuin keskensyntyneeltä.
9 For I am the least of the apostles, who am not worthy to be called an apostle, because I persecuted the church of God.
Sillä minä olen kaikkein huonoin apostolitten seassa enkä ole kelvollinen apostoliksi kutsuttaa, että minä olen Jumalan seurakuntaa vainonnut.
10 But by the grace of God I am what I am. And his grace for me did not become empty, but I labored more abundantly than them all, yet not I, but the grace of God with me.
Mutta Jumalan armosta minä olen se, mikä minä olen, ja hänen armonsa minun kohtaani ei ole tyhjä ollut, vaan minä olen enemmän työtä tehnyt kuin muut kaikki; mutta en kuitenkaan minä, vaan Jumalan armo, joka minussa on.
11 Therefore whether I or those men, so we proclaim, and so ye believed.
Olisin siis minä eli he, näin me saarnaamme ja näin te olette myös uskoneet.
12 Now if Christ is proclaimed that he has risen from the dead, how say some among you that there is no resurrection of the dead?
Mutta jos Kristus saarnataan kuolleista nousseeksi ylös; miksi siis teidän seassanne muutamat sanovat, ettei kuolleitten ylösnousemista ole?
13 But if there is no resurrection of the dead, neither has Christ risen.
Mutta ellei kuolleitten ylösnousemus ole, niin ei Kristuskaan noussut ylös.
14 And if Christ has not risen, then our preaching is empty, and your faith is also empty.
Mutta jollei Kristus noussut ylös, niin on meidän saarnamme turha ja teidän uskonne on myös turha,
15 And also we are found false witnesses of God, because we witnessed according to God that he raised up the Christ, whom he did not raise up, if therefore the dead are really not raised.
Ja me löydetään Jumalan vääriksi todistajiksi, että me Jumalaa vastaan todistaneet olemme, että hän on herättänyt ylös Kristuksen, jota ei hän ole herättänyt ylös, ellei kuolleet nouse ylös.
16 For if the dead are not raised, neither has Christ been raised.
Sillä jollei kuolleet nouse ylös, eipä Kristuskaan noussut ole.
17 And if Christ has not been raised, your faith is vain. Ye are still in your sins.
Mutta ellei Kristus ole noussut ylös, niin on teidän uskonne turha, ja te olette vielä teidän synneissänne,
18 Then also those who slept in Christ have perished.
Niin ovat myös ne, jotka Kristuksessa nukkuneet ovat, kadotetut.
19 If we are men who have hoped in Christ in this life only, we are of all men more miserable.
Jos meillä ainoastaan tässä elämässä on toivo Kristuksen päälle, niin me olemme viheliäisemmät kaikkia muita ihmisiä.
20 But now Christ has been raised from the dead. He became the first fruit of those who are asleep.
Mutta nyt on Kristus kuolleista noussut ylös ja on tullut uutiseksi nukkuneiden seassa.
21 For since death is because of a man, the resurrection of the dead is also because of a man.
Sillä että ihmisen kautta kuolema on, niin on myös ihmisen kautta kuolleitten ylösnousemus.
22 For as by Adam all die, so also by Christ all will be made alive.
Sillä niinkuin kaikki Adamissa kuolevat, niin he myös kaikki pitää Kristuksessa eläväksi tehtämän,
23 But each in his own order. Christ the first fruit, then those of Christ at his coming.
Mutta kukin järjestyksessänsä: uutinen Kristus, sitte ne, jotka Kristuksen omat ovat, hänen tulemisessansa.
24 Afterwards the end, when he delivers up the kingdom to the God and Father, when he will abolish all rule, and all authority and power.
Sitte on loppu, koska hän antaa valtakunnan Jumalan ja Isän haltuun, ja panee pois kaiken herrauden ja kaiken vallan ja voiman.
25 For he must reign until he will put all his enemies under his feet.
Sillä hänen tulee hallita, siihenasti kuin hän kaikki vihollisensa panee hänen jalkainsa alle.
26 The last enemy abolished is death.
Viimeinen vihollinen, joka pannaan pois, on kuolema.
27 For he subordinated all things under his feet. But when he says that all things have been subordinated, it is clear that he who subordinated all things under him, is excepted.
Sillä hän on kaikki hänen jalkainsa alle heittänyt. Mutta koska hän sanoo, että kaikki hänen allensa heitetyt ovat, niin on julki, että se on eroitettu, joka hänelle kaikki heitti alle.
28 And when all things are made subordinate to him, then the Son himself will also be made subordinate to him who subordinated all things to him, so that God may be all in all.
Kuin nyt kaikki hänen allensa heitetyksi tulevat, silloin myös itse Poika hänen allensa heitetään, joka kaikki hänen allensa heitti, että Jumala kaikki kaikessa olis.
29 Otherwise what will they do who are immersed for the dead? If the dead do not rise at all, why then are they immersed for the dead?
Mitä ne muutoin tekevät, jotka itsensä kastaa antavat kuolleitten päälle, jollei kuolleet nouse ylös? Miksi he siis antavat kuolleitten päälle itseänsä kastaa?
30 And we, why are we in peril every hour?
Miksi myös me joka aika vaarassa olemme?
31 By the pride that belongs to you, that I keep in Christ Jesus our Lord, I die daily.
Minä kuolen joka päivä meidän kerskaamisen puolesta, joka minulla on Kristuksessa Jesuksessa meidän Herrassamme.
32 If in respect to men I fought with beasts at Ephesus, what is the benefit to me if the dead are not raised? Let us eat and drink, for tomorrow we die.
Jos minä olen ihmisten tavalla Ephesossa petoin kanssa sotinut, mitä se minua auttaa, ellei kuolleet nouse ylös? Syökäämme ja juokaamme; sillä huomenna me kuolemme.
33 Be not led astray. Evil associations corrupt good habits.
Älkäät antako pettää teitänne: pahat jaaritukset turmelevat hyvät tavat.
34 Sober up rightly, and do not sin, for some have ignorance of God. I speak shame about you.
Herätkäät ylös hurskaasti ja älkäät syntiä tehkö; sillä ei muutamat Jumalasta mitään tiedä. Häpiäksi minä näitä teille sanon.
35 But some man will say, How are the dead raised, and with what kind of body do they come?
Vaan joku taitais sanoa: kuinkas kuolleet nousevat? ja minkäkaltaisilla ruumiilla he tulevat?
36 Thou foolish man, what thou sow is not made alive unless it dies.
Sinä tomppeli! Se, minkä sinä kylvät, ei tule eläväksi, ellei hän (ensin) kuole.
37 And what thou sow, thou do not sow the body that it will become, but a bare grain, if it may happen of wheat, or of some other kind.
Ja jonka sinä kylvät, ei se ole se ruumis, joka tuleva on, vaan paljas jyvä, nimittäin nisun jyvä eli joku muu.
38 But God gives it a body as he wills, and to each of the seeds its own body.
Mutta Jumala antaa hänelle ruumiin niinkuin hän tahtoi, ja kullekin siemenelle oman ruumiinsa.
39 All flesh is not the same flesh, but one of men, and another flesh of beasts, and another of fishes, and another of birds,
Ei kaikki liha ole yhtäläinen liha; vaan toinen on ihmisten liha, toinen on karjan liha, toinen on kalain, toinen on lintuin;
40 and heavenly bodies, and earthly bodies (but the glory of the heavenly is different, and the glory of the earthly is different),
Ja ovat taivaalliset ruumiit ja maalliset ruumiit; mutta toinen kirkkaus on taivaallisilla ja toinen maallisilla.
41 another glory is of the sun, and another glory of the moon, and another glory of the stars, for star differs from star in glory.
Toinen kirkkaus on auringolla ja toinen kirkkaus kuulla, ja toinen kirkkaus tähdillä; sillä yksi tähti voittaa toisen kirkkaudessa.
42 So also is the resurrection of the dead. It is sown in the perishable, it is raised in imperishability.
Niin myös kuolleitten ylösnousemus: se kylvetään turmeluksessa ja nousee ylös turmelematoin,
43 It is sown in dishonor, it is raised in glory. It is sown in weakness, it is raised in power.
Se kylvetään huonona ja nousee ylös kunniassa, se kylvetään heikkoudessa ja nousee ylös väkevyydessä,
44 It is sown a natural body, it is raised a spiritual body. There is a natural body, and there is a spiritual body.
Se kylvetään luonnollinen ruumis ja nousee hengellinen ruumis. Meillä on luonnollinen ruumis, on myös hengellinen ruumis.
45 And so it is written, The first man Adam developed into a living soul. The last Adam a life giving spirit.
Niinkuin myös kirjoitettu on: ensimäinen ihminen Adam on tehty eläväksi sieluksi, ja viimeinen Adam eläväksi tekeväiseksi hengeksi.
46 Nevertheless the spiritual is not first, but the natural, then the spiritual.
Mutta hengellinen ei ole ensimäinen, vaan luonnollinen, senjälkeen hengellinen.
47 The first man was of the earth, earthly. The second man is the Lord from heaven.
Ensimäinen ihminen on maasta ja maallinen, toinen ihminen on itse Herra taivaasta.
48 As is the earthly, such also are the earthly. And as is the heavenly, such also are the heavenly.
Minkäkaltainen maallinen on, senkaltaiset ovat myös maalliset, ja minkäkaltainen taivaallinen on, senkaltaiset ovat myös taivaalliset.
49 And just as we have worn the form of the earthly, we will also wear the form of the heavenly.
Ja niinkuin me olemme kantaneet maallisen kuvaa, niin pitää myös meidän kantaman taivaallisen kuvaa.
50 Now this I affirm, brothers, that flesh and blood cannot inherit the kingdom of God, nor does the perishable inherit imperishability.
Mutta minä sanon, rakkaat veljet, ei liha ja veri taida Jumalan valtakuntaa periä, ja ei turmeltu pidä turmelematointa perimän.
51 Behold, I tell you a mystery. We will actually not all sleep, but we will all be transformed,
Katso, minä sanon teille salaisuuden: emme tosin kaikki nuku, vaan kaikki me muutetaan,
52 in an instant, in the blink of an eye, at the last trumpet. For it will sound, and the dead will be raised imperishable, and we will be transformed.
Ajan rahdussa, silmänräpäyksessä, viimeisellä basunalla; sillä basuna soi, ja kuolleet pitää turmelematoinna nouseman ylös ja me tulemme muutetuksi.
53 For this perishable must put on imperishability, and this mortal put on immortality.
Sillä tämä katoova pitää pukeman päällensä katoomattomuuden ja kuoleva pukee päällensä kuolemattomuuden.
54 But when this perishable will have put on imperishability, and this mortal will have put on immortality, then will come to pass the saying that is written, Death was swallowed up in victory.
Mutta koska katoova pukee päällensä katoomattomuuden ja kuoleva pukee päällensä kuolemattomuuden, silloin täytetään se sana, joka kirjoitettu on: kuolema on nielty voitossa.
55 O death, where is thy sting? O Hades, where is thy victory? (Hadēs g86)
Kuolema, kussa on sinun otas? Helvetti, kussa on sinun voittos? (Hadēs g86)
56 The sting of death is sin, and the power of sin is the law.
Mutta kuoleman ota on synti ja synnin voima on laki.
57 But thanks is to God who gives us the victory through our Lord Jesus Christ.
Mutta kiitos olkoon Jumalan, joka meille voiton antanut on meidän Herran Jesuksen Kristuksen kautta!
58 Therefore, my beloved brothers, become ye steadfast, unmovable, always abounding in the work of the Lord, knowing that your labor is not empty in the Lord.
Sentähden, minun rakkaat veljeni, olkaat vahvat, järkähtymättä ja aina yltäkylläiset Herran töissä, tietäen, ettei teidän työnne ole turha Herrassa.

< 1 Corinthians 15 >