< Psalmen 44 >
1 Een onderwijzing, voor den opperzangmeester, onder de kinderen van Korach. O God! wij hebben het met onze oren gehoord, onze vaders hebben het ons verteld: Gij hebt een werk gewrocht in hun dagen, in de dagen van ouds.
Koran lasten opetus, edelläveisaajalle. Jumala! me olemme korvillamme kuulleet, meidän isämme ovat meille luetelleet, mitäs heidän aikanansa ja muinen tehnyt olet.
2 Gij hebt de heidenen met Uw hand uit de bezitting verdreven, maar henlieden geplant; Gij hebt de volken geplaagd, henlieden daarentegen doen voortschieten.
Sinä olet ajanut pakanat pois kädelläs; mutta heidät sinä olet istuttanut siaan: sinä olet kansat kadottanut, mutta heitä sinä olet levittänyt.
3 Want zij hebben het land niet geerfd door hun zwaard, en hun arm heeft hun geen heil gegeven; maar Uw rechterhand, en Uw arm, en het licht Uws aangezichts, omdat Gij een welbehagen in hen hadt.
Sillä ei he ole miekallansa maata omistaneet, ja heidän käsivartensa ei auttaneet heitä, vaan sinun oikia kätes ja sinun käsivartes, ja sinun kasvois valkeus; sillä sinä mielistyit heihin.
4 Gij Zelf zijt mijn Koning, o God! gebied de verlossingen Jakobs.
Jumala, sinä olet minun kuninkaani, joka autuuden Jakobille lupaat.
5 Door U zullen wij onze wederpartijders met hoornen stoten; in Uw Naam zullen wij vertreden, die tegen ons opstaan.
Sinun kauttas me vihollisemme paiskaamme maahan; sinun nimessäs me tallaamme vastaankarkaajamme.
6 Want ik vertrouw niet op mijn boog, en mijn zwaard zal mij niet verlossen.
Sillä en minä luota joutseeni, eikä miekkani auta minua.
7 Maar Gij verlost ons van onze wederpartijders, en Gij maakt onze haters beschaamd.
Mutta sinä autat meitä vihollisistamme, ja saatat niitä häpiään, jotka meitä vihaavat.
8 In God roemen wij den gansen dag, en Uw Naam zullen wij loven in eeuwigheid. (Sela)
Jumalasta me kerskaamme joka päivä, ja kiitämme sinun nimeäs ijankaikkisesti, (Sela)
9 Maar nu hebt Gij ons verstoten en te schande gemaakt, dewijl Gij met onze krijgsheiren niet uittrekt.
Miksi sinä nyt sysäät meitä pois, ja annat meidän häpiään tulla, etkä lähde meidän sotajoukkomme kanssa?
10 Gij doet ons achterwaarts keren van den wederpartijder; en onze haters beroven ons voor zich.
Sinä annat meidän paeta vihollistemme edessä, että ne raatelisivat meitä, jotka meitä vihaavat.
11 Gij geeft ons over als schapen ter spijze, en Gij verstrooit ons onder de heidenen.
Sinä annat meitä syötäviksi niinkuin lampaita, ja hajoitat pakanain sekaan.
12 Gij verkoopt Uw volk om geen waardij; en Gij verhoogt hun prijs niet.
Sinä myit kansas ilman hintaa, ja et mitään siitä ottanut.
13 Gij stelt ons onze naburen tot smaad, tot spot en schimp dengenen, die rondom ons zijn.
Sinä panet meitä häpiäksi läsnä-asuvaisillemme, pilkaksi ja nauruksi niille, jotka meidän ympärillämme ovat.
14 Gij stelt ons tot een spreekwoord onder de heidenen, tot een hoofdschudding onder de volken.
Sinä teet meitä sananlaskuksi pakanain seassa, ja että kansat vääntelevät päätänsä meidän tähtemme.
15 Mijn schande is den gansen dag voor mij, en de schaamte mijns aangezichts bedekt mij;
Joka päivä on minun häväistykseni minun edessäni; ja minun kasvoini häpiä peittää minun,
16 Om de stem des honers en des lasteraars, vanwege den vijand en den wraakgierige.
Että minun pitää pilkkaajia ja laittajia kuuleman, ja viholliset ja tylyt kostajat näkemän.
17 Dit alles is ons overkomen, nochtans hebben wij U niet vergeten, noch valselijk gehandeld tegen Uw verbond.
Nämät kaikki ovat tulleet meidän päällemme; ja emme sentähden ole sinua unhottaneet, emmekä petollisesti sinun liittoas vastaan tehneet.
18 Ons hart is niet achterwaarts gekeerd, noch onze gang geweken van Uw pad.
Ja ei meidän sydämemme takaperin kääntynyt, eikä meidän käymisemme poikennut sinun tiestäs;
19 Hoewel Gij ons verpletterd hebt in een plaats der draken, en ons met een doodsschaduw bedekt hebt.
Ettäs meitä niin löit rikki lohikärmeiden seassa ja peitit meitä kuoleman varjolla.
20 Zo wij den Naam onzes Gods hadden vergeten, en onze handen tot een vreemden God uitgebreid.
Jos me olisimme meidän Jumalamme nimen unhottaneet, ja meidän kätemme nostaneet vieraalle Jumalalle,
21 Zou God zulks niet onderzoeken? Want Hij weet de verborgenheden des harten.
Eikö Jumala sitä etsisi? vaan hän itse tietää meidän sydämemme pohjan.
22 Maar om Uwentwil worden wij den gansen dag gedood; wij worden geacht als slachtschapen.
Sillä sinun tähtes me surmataan joka päivä: ja me luetaan teuraslampaiksi.
23 Waak op, waarom zoudt Gij slapen, HEERE! Ontwaak, verstoot niet in eeuwigheid.
Herää, Herra, miksis makaat? valvo, ja älä meitä sysää pois kaiketikaan.
24 Waarom zoudt Gij Uw aangezicht verbergen, onze ellende en onze onderdrukking vergeten?
Miksis peität kasvos, ja unohdat meidän raadollisuutemme ja ahdistuksemme?
25 Want onze ziel is in het stof nedergebogen; onze buik kleeft aan de aarde.
Sillä meidän sielumme on painettu alas maahan asti: meidän vatsamme riippuu maassa.
26 Sta op, ons ter hulp, en verlos ons om Uwer goedertierenheid wil.
Nouse, auta meitä, ja lunasta meitä laupiutes tähden!