Psalmen 126

1 Een lied Hammaaloth. Als de HEERE de gevangenen Sions wederbracht, waren wij gelijk degenen, die dromen.

Veisu korkeimmassa Kuorissa. Koska Herra päästää Zionin vangit, niin me olemme niinkuin unta näkeväiset.

2 Toen werd onze mond vervuld met lachen, en onze tong met gejuich; toen zeide men onder de heidenen: De HEERE heeft grote dingen aan dezen gedaan.

Silloin meidän suumme naurulla täytetään, ja kielemme on täynnä riemua; silloin sanotaan pakanoissa: Herra on suuria heidän kohtaansa tehnyt.

3 De HEERE heeft grote dingen bij ons gedaan; dies zijn wij verblijd.

Herra on suuria tehnyt meidän kohtaamme: siitä me olemme iloiset.

4 O HEERE! wend onze gevangenis, gelijk waterstromen in het zuiden.

Herra! käännä meidän vankiutemme, niinkuin virrat etelässä.

5 Die met tranen zaaien, zullen met gejuich maaien.

Jotka kyyneleillä kylvävät, ne ilolla niittävät.

6 Die het zaad draagt, dat men zaaien zal, gaat al gaande en wenende; maar voorzeker zal hij met gejuich wederkomen, dragende zijn schoven.

He menevät matkaan ja itkevät, ja vievät ulos kalliin siemenen, ja tulevat riemulla, ja tuovat lyhteensä.